 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|
Viipuri 1918-1944308 katseluaViipurin Taidemuseo.
Wikipedia kertoo:
"Museon ja taidekoulun rakennus valmistui vuonna 1930, ja sen on suunnitellut Uno Ullberg.
Valmistuttuaan rakennus toimi museona talvisodan alkamiseen saakka eli vuoteen 1939. Toisen maailmansodan aikana Viipurin Taiteenystävien kokoelmat evakuoitiin Viipurista muualle ja sijoitettiin myöhemmin valmistuneisiin Lahden taidemuseoon ja Hämeenlinnan taidemuseoon sekä Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrannassa."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944308 katseluaKeskiaikainen Raatitorni vasemmalla ja edessä näkyy Viipurin maaseurakunnan kirkon rauniot. Raatitorni oli entisöinnissä kuvaushetkellä.
|
|
Viipuri 1918-1944307 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
William Otsakorpi sukunimi vuoteen 1918 Lindell (13. joulukuuta 1870 Kuopio – 10. heinäkuuta 1927) oli suomalainen Viipurissa vaikuttanut konsuli, liikemies ja mesenaatti.
Otsakorven vanhemmat olivat muurari Johan Lindell ja Eva Mahlberg. Hän kävi Kuopion reaalikoulua ja suoritti myös 1889 kauppakoulun. Otsakorpi oli aluksi rautatievirkamiehenä Viipuri-Pietari-radan varrella mutta siirtyi vuonna 1896 pankkialalle toimien Kansallis-Osake-Pankin Viipurin konttorin varajohtajana 1896–1899 ja Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin Viipurin konttorin johtajana 1900–1901.[1][2]
Otsakorpi perusti vuonna 1901 Lindell & Hyvärinen-nimisen yhtiön joka oli erikoistunut vilja- ja siirtomaatavarakauppaan. Yhtiöllä oli konttorit sekä Viipurissa että Pietarissa. Otsakorpi perusti Venäjältä tuotua viljaa käyttäneet Viipurin valssi-myllyn ja Säiniön myllyn ja hankki myös osuuksia Vuoksen Kalkkivuori Oy:ssa, Kuokkalan Höyrysaha Oy:ssa ja Karamellitehdas Oy Siriuksessa.
Otsakorpi oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1911-1920.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944307 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo:
Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864–1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän–Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.
Lue lisää Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944306 katseluaParveke.
|
|
Viipuri 1918-1944305 katseluaMatkalukemista.
|
|
Viipuri 1918-1944305 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
â€Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.â€
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944305 katseluaPietari–Paavalin kirkko valmistui vuonna 1799.
Edessä on Karhu jollaisia Viipurin rautatieasemalla oli 2 kpl. Toinen näistä karhuista on nyt kirkonedessä.
Venäläiset räjäyttivät rautatieaseman elokuussa 1941 vetäytyessään kaupungista.
|
|
Viipuri 1918-1944304 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
|
|
Viipuri 1918-1944304 katseluaErään vanhan viipurilaisen minulle kerotomana Toivo Kuulaa ammuttiin kuvan talon portailla Vapunaattona 1918. Kuvan talo on Viipurin kaupungintalo. Toivo Kuula oli Seurahuoneella juhlimassa, kun ampuminen tapahtui. Seurahuone oli talon jatkona, taloa ei enään ole. Julkaistujen tekstien mukaan Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihassa, eikä tässä kuvan talon rappusilla. Katso edellinen kuva IMG_2172 ja sen teksti.
Toivo Kuulan tyttärenpoika MM kertoo kuitenkin Ilta-Sanomat lehdessä 2018.03.31 seuraavasti. "Kuula pakeni Seurahuoneen pihalle, jossa häntä ammuttiin päähän." Eli tuon tarinan mukaan oletukseni voisi pitää paikkansa.
|
|
Viipuri 1918-1944304 katseluaLinnakatu 12. Asuin tuossa oikeanpuoleisen lautasantennin kohdassa olevassa huoneistossa, keskellä vanhaa historiallista Viipuria.
|
|
Viipuri 1918-1944303 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Jaakko Häkli
Wikipedia kertoo:
Wikipedia kertoo:
â€Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki – 28. toukokuuta 1902) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana. Hän toimi pitkään talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana ja oli lisäksi innokas taiteiden sekä kansansivistystyön tukija, vaikka onkin myöhemmin jäänyt Suomen merkittävimpiin mesenaatteihin kuuluvan liikekumppaninsa Juho Lallukan varjoon.†Jatka lukemista Wikipediasta!
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
