 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|

Viipuri 1918-1944517 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
|
|

Viipuri 1918-1944517 katseluaLinnansilta 1944.
Wikipedia kertoo:
â€Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.â€
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944516 katseluaKeskiaikainen rakennus.
|
|

Viipuri 1918-1944514 katseluaAsunto.
|
|

Viipuri 1918-1944513 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
â€Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.â€
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944512 katseluaSalakkalahti. Taustalla Repolan kaupunginosaa.
|
|

511 katseluaViipuri.
Vasemmalta: Pyöreä Torni, Kauppahalli ja Viipurin Linna
|
|

Viipuri 1918-1944510 katseluaErään vanhan viipurilaisen minulle kerotomana Toivo Kuulaa ammuttiin kuvan talon portailla Vapunaattona 1918. Kuvan talo on Viipurin kaupungintalo. Toivo Kuula oli Seurahuoneella juhlimassa, kun ampuminen tapahtui. Seurahuone oli talon jatkona, taloa ei enään ole. Julkaistujen tekstien mukaan Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihassa, eikä tässä kuvan talon rappusilla. Katso edellinen kuva IMG_2172 ja sen teksti.
Toivo Kuulan tyttärenpoika MM kertoo kuitenkin Ilta-Sanomat lehdessä 2018.03.31 seuraavasti. "Kuula pakeni Seurahuoneen pihalle, jossa häntä ammuttiin päähän." Eli tuon tarinan mukaan oletukseni voisi pitää paikkansa.
|
|

Viipuri 1918-1944509 katseluaMatkalukemista.
|
|

Viipuri 1918-1944509 katseluaViipurin Pyöreä Torni.
Torni rakennettiin vuosina 1547-1550.
|
|

Viipuri 1918-1944506 katseluaViipurin Kellotorni.
Rakentamisvuosi n 1435-1445.
Kellotorni on ollut useanvuoden jo korjauksessa.
|
|

Viipuri 1918-1944505 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Jaakko Häkli
Wikipedia kertoo:
Wikipedia kertoo:
â€Jaakko Häkli (6. lokakuuta 1848 Kurkijoki – 28. toukokuuta 1902) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin myös suomalaisuusmiehenä sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhujana. Hän toimi pitkään talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana ja oli lisäksi innokas taiteiden sekä kansansivistystyön tukija, vaikka onkin myöhemmin jäänyt Suomen merkittävimpiin mesenaatteihin kuuluvan liikekumppaninsa Juho Lallukan varjoon.†Jatka lukemista Wikipediasta!
|
|
|