Viipuri 1918-1944896 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Wikipedia kertoo:
Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
Viipuri 1918-1944894 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
Viipuri 1918-1944893 katseluaSalakkalahti. Taustalla Repolan kaupunginosaa.
Viipuri 1918-1944889 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
Viipuri 1918-1944889 katseluaPatterinmäki.
Edessä suomalaisten rakentama Viipurin urheilukenttä.
Viipuri 1918-1944886 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Venäläiset oikaisivat aikoinaan oikealla olevan tien kulkemaan hautausmaan kautta.
Viipuri 1918-1944885 katseluaTienhaaran taistelujen muistomerkki Kasakkakivessä.
Wikipedia kertoo:
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.—25. kesäkuuta 1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama suomenruotsalainen JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista"
Jatka lukemista Wikipediassa!
Viipuri 1918-1944885 katseluaPietari—Paavalin kirkko valmistui vuonna 1799.
Edessä on Karhu jollaisia Viipurin rautatieasemalla oli 2 kpl. Toinen näistä karhuista on nyt kirkonedessä.
Venäläiset räjäyttivät rautatieaseman elokuussa 1941 vetäytyessään kaupungista.
Viipuri 1918-1944885 katseluaParveke.
Viipuri 1918-1944884 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
Viipuri 1918-1944884 katseluaLinnansilta 1944.
Wikipedia kertoo:
”Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
Viipuri 1918-1944883 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] — 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
