 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|
Viipuri 1918-1944831 katseluaKuvassa olevan oikeanpuoleisen talon jatkeena oli Viipurin Seurahuone. Taloa ei ole enään (tyhjä paikka). Ehkä jossain kuvassa olevien autojen takareunan kohdalla tapasi Toivo Kuula kohtalalonsa Vapunaattona 1918.
|
|
Viipuri 1918-1944827 katseluaKeskiaikainen rakennus.
|
|
Viipuri 1918-1944827 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo:
Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864—1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän—Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.
Lue lisää Wikipediasta!
|
|
Viipuri 1918-1944827 katseluaPatterinmäki.
Edessä suomalaisten rakentama Viipurin urheilukenttä.
|
|
Viipuri 1918-1944826 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Wikipedia kertoo:
Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944825 katseluaLinnansilta 1944.
Wikipedia kertoo:
”Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944824 katseluaViipuriin haudattujen vainajien muistomerkki Viipurin tuomiokirkon paikalla. Katso myös kuva IMG_2111bn
|
|
Viipuri 1918-1944822 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944822 katseluaPietari—Paavalin kirkko valmistui vuonna 1799.
Edessä on Karhu jollaisia Viipurin rautatieasemalla oli 2 kpl. Toinen näistä karhuista on nyt kirkonedessä.
Venäläiset räjäyttivät rautatieaseman elokuussa 1941 vetäytyessään kaupungista.
|
|
Viipuri 1918-1944821 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] — 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
Viipuri 1918-1944821 katseluaTaulussa lukee: Tässä talossa toimi vuodet 1917—1918 toiminut työväen, talonpojan, sotilaiden edustajian ensimäisen neuvosto.
Taulun sijainti selviää kuvasta IMG_1978, taulu vasemmanpuoleisen talon seinässä.
|
|
Viipuri 1918-1944820 katseluaJussi Mäntysen Hirvi-patsas.
Wikipedia kertoo: "Hirvi on kuvanveistäjä Jussi Mäntysen veistos vuodelta 1923. Sen pronssivalokset on pystytetty Viipuriin vuonna 1928, Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
