 Katsotuimmat - Viipuri_1918-1944
|

Viipuri 1918-1944713 katseluaMatkalukemista.
|
|

Viipuri 1918-1944713 katseluaViipuriin haudattujen vainajien muistomerkki Viipurin tuomiokirkon paikalla. Katso myös kuva IMG_2111bn
|
|

Viipuri 1918-1944711 katseluaAsunto.
|
|

Viipuri 1918-1944710 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.”
Jatka lukemista!
|
|

Viipuri 1918-1944709 katseluaAallon kirjasto.
Wikipedia kertoo: "Viipurin kaupunginkirjasto on Viipurissa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1935 valmistunut merkittävä funktionalistisen kauden rakennus. Kirjasto kuuluu töihin, joilla Aalto nousi maailmanmaineeseen. Alkuperäiseen asuun restauroidun kirjaston avajaiset pidettiin vuonna 2013."
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944708 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Wikipedia kertoo:
Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944706 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo: ”Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864—1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän—Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.”
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944702 katseluaKuuluisan ravintola Espilän replica valmistui 2016 lopussa.
|
|

Viipuri 1918-1944702 katseluaViipurin tuomiokirkko sijaitsi tällä paikalla.
Viipurin tuomiokirkko rakennettu v. 1893.
Talvisodassa Viipuri joutui ankarien ilmapommitusten kohteeksi. Tuomiokirkon alttarinpuoleinen pää sai osuman 3. helmikuuta 1940.
1944 jälkeen venäläiset purkivat kirkon jäänteet.
Viime aikoina on puhuttu reblica kirkon rakentamisesta.
|
|

Viipuri 1918-1944699 katseluaViipurin Linna, linnan torni on nyt korjauksessa.
Wikipedia kertoo:
Viipurin sijaitsee Viipurissa, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan ja Viipurinlahden yhdistävässä Linnasalmessa. Alun perin paikalla sijaitsi karjalaisten linnoitettu varasto- ja kauppapaikka, joka tuhoutui ruotsalaisten hyökätessä linnaan 1293 kolmannen ristiretken yhteydessä. Suomi menetti linnan talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle 1940, mutta valtasi uudelleen jatkosodan alussa 1941 joutuen vetäytymään kesällä 1944.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944697 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Olympiavoittaja Oskar Frimanin hautakivi.
Wikipedia kertoo:
Oskar David ”Oskari” Friman (27. tammikuuta 1893 Valkeala[1] — 19. lokakuuta 1933 Viipuri) oli suomalainen peltiseppä ja painija. Hän voitti kaksi kertaa olympialaisissa.
”Oski” oli luonteeltaan nopea painija, jolla oli kovat sormivoimat. Hänen lempinimensä oli ”Paini-insinööri”[2]. Matossa käsivarsiotteesta tehty kiepaus sillan kautta sai nimen ”Frimanin patentti”.
Friman edusti urallaan Imatran Jyskettä, Voikkaan Viestiä, Viipurin Reipasta ja parhaina vuosinaan Viipurin Voimailijoita. Hän oli 1930-luvun alussa ennen kuolemaansa ensin Ruotsin ja viimeksi Suomen painimaajoukkueen päävalmentaja. Ennen valmennustyötä hän työskenteli teurastajana ja peltiseppänä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|

Viipuri 1918-1944697 katseluaViipurin rautatieasema.
Wikipedia kertoo:
Viipurin ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1870 samaan aikaan Riihimäki—Pietari-radan kanssa. Sen käytyä vanhanaikaiseksi 1800-luvun lopulla, suunnittelivat uuden asemarakennuksen arkkitehdit Eliel Saarinen ja Herman Gesellius. Graniittinen asemarakennus valmistui lopullisesti vuonna 1913[1], mutta tuhoutui jatkosodassa vuonna 1941.
Vuonna 1913 käyttöön otettu asemarakennus muistutti julkisivultaan erittäin paljon Eliel Saarisen toista luomusta, Helsingin rautatieasemaa. Kun Helsingissä pääsisäänkäyntiä koristaa sen molemmilla puolilla kaksi miespatsasta, Viipurissa pääsisäänkäynnin molempia reunuksia koristi kaksi pylväille nostettua karhuhahmoa.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
|
|