Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
Vanhat_130215_5.jpeg
Äitini isä Vilho Neuvonen (1905-1978)778 katselua
WP_20151017_09_25_50_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015778 katseluaPatterinmäen vallihautoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patterinm%C3%A4ki_(Viipuri)
Haapaiva_ja_Viipuri_021.JPG
778 katselua
IMG_0599.JPG
778 katselua
IMG_2755.JPG
777 katseluaTurvallista seurata rallia ulkokaarteessa.
P9180412.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.777 katseluaLaatokka
P3153422~0.JPG
Soutaja Vilho Neuvonen muut ?777 katselua
IMG_1584.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001777 katseluaIhantalan muistomerkki, kirkko oli tässä.
IMG_1625.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001777 katseluaHarjuniemi, Viipurin saaria
1c.jpg
Viipuri 1918-1944777 katseluaMatkalukemista.
IMG_2018.jpg
Viipuri 1918-1944777 katseluaSalakkalahti ja Repolan kapunginosaa.
Pyhtaa.jpg
PYHTÄÄ777 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2599 tiedostoa 217 sivulla 105