 Katsotuimmat
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015497 katseluaPatterinmäen vallituksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patterinm%C3%A4ki_(Viipuri)
|
|
497 katselua
|
|
Viipuri 1918-1944497 katseluaSuomen suurin joukkoteloituksen paikka 1918.
Wikipedia kertoo:
Suurin yksittäinen joukkoteloitus suoritettiin Siikaniemen kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Annan kruunun linnoituksen valleilla, jossa 29. huhtikuuta ammuttiin kerralla noin 200 ihmistä.
Jatka lukemista Wikipediassa!
|
|
KALVOLA497 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.
Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.
Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)
”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
— Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
— Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.
Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Kuurisaaressa nuorisoa 1928. alavasen Uuno Neuvonen ja puutavasten Vilho Neuvonen496 katselua
|
|
Uuno Neuvosen vaimo Siiri os. Porkka. Vanhimmat tyttäret Seija ja Marja496 katselua
|
|
Vilho Neuvonen496 katselua
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001495 katseluaRäisälälaista maisemaa kirkon viereiseltä tieltä.
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000495 katselua
|
|
494 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
494 katseluaPitkäsen talo, vas. talon nykyinen asukas, oikealla selin paikallisoppaamme Muusa
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014494 katseluaLumivaaran sankarihautausmaa. 111 sankarivainajaa lepää täällä ikiunta.
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
122 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
