 Katsotuimmat
|
?585 katselua
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015585 katseluaVanhaa kaupunkia
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015585 katseluaTaustalla suomalaisaikainen stadion ja venäisten tekemä huippu lenkkipolku, juoksijoita, kävelijöitä ja pyöräilijöitä oli koko ajan.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001585 katseluaKelja, Suvantotakana ja evl lt Antti Juutilainen edessä.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001585 katseluaKäkisalmen asema
|
|
584 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
584 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014584 katseluaAutotalleja
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015584 katseluaAamuinen Viipuri 17.10
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015584 katseluaViipurin Naistensairaala
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015584 katseluaViipurin linnan Salakkalahden rannalta kuvattu
|
|
PYHTÄÄ584 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
136 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
