Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat

Tausta teksti: 12.3.1940 Tässä Konsta Tvillingin ulkorakennukset Uuraan Kuurisaaressa (Konsta oli äitini äidin isä)546 katselua

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015546 katseluaVesiportinkadun rakennuksia

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015546 katseluaVanhaa kaupunkia

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015546 katseluaNäkymä linnan tornista

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015546 katseluaViipurin kirjasto

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015546 katseluaIllallisella Viipurin Pyöreässä Tornissa, hyvää oli.

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015546 katseluaPatterinmäen rakennuksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patterinm%C3%A4ki_(Viipuri)

RAUMA546 katseluaKarjalaisten kesäjuhlien piti olla Raumalla v. 2021, mutta uusi vuosi tuo uuden yrityksen. Päivämäärä on 17.-19.6.2022. Ainakin kuumana kesänä 1988 täällä juhlittiin myös.

Olen se omituinen porilainen, joka on aina viihtynyt Raumalla. Tämä länsirannikon persoonallisin kaupunki tuli taannoin kakkossijalle, kun suomalaisia pyydettiin arvottamaan paikkakuntia myönteisten mielikuvien pohjalta.

Rautakautisen germaaniasutuksen pohjalle syntyi aikojen saatossa eriskummallista murretta puhuvien, merihenkisten asukkaiden yhteisö, johon myös Karjalan evakot sopeutuivat paremmin kuin moneen muuhun paikkaan. Raumalla ei oikestaan koe olevansa Länsi-Suomessa, koska murteenkin sanotaan syntyneet lukuisten kielten sekametelisoppana. Ihmiset ovat välittömämpiä kuin lännessä yleensä, mihin on tietysti osaltaan vaikuttanut myös karjalaisuus.

Rauma ei näytä olleen siirtoväen sijoituskaaviossa, joten sinne hakeuduttiin omin päin, työmarkkinoiden vetämänä. Sotakorvaukset työllistivät; täällä rakennettiin mm. laivoja. Tiedossa on, että Viipurista ja Koivistolta tultiin; räisäläisiä saapui satamäärin. Tilastoista voi päätellä tulijoiden määräksi ainakin 1500, mutta maalaiskunta mukaanluettuna 2000 ei liene kaukana totuudesta. Tämän joukon jälkeläiset pyörittävät karjalaseuraa, joka näyttää edelleen olevan yksi aktiivimmista.

Hautausmaalle paljastettiin vanhan kotiseudun multiin kätkettyjä muistava kivi v. 1954.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen