Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat

Lumivaara 22-25.06.2014574 katseluaSortavala, ord. pappiseminaari oli näissä tiloissa ennen sotia.

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015574 katseluaPohjoisvallin taloja

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015574 katseluaLinnan piha

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015574 katseluaKivimuuri, lähes pari metsiä korkea, kiipesin päälle ja kävelin päästä päähän "kun lapsena en saanut sitä tehdä". itse asiassa en olisi voinut kun olen syntynyt sodan jälkeen, mutta kuitenkin olisin ehkä voinut kävellä jos asiat olisi menneet toisin.

574 katseluaLumivaaran kirkon "polttoyritys"

KOKEMÃ„KI574 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen