Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
WP_20151016_11_32_47_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015336 katseluaPohjoisvallin taloja
42.JPG
336 katseluaKirkon torni kuvattu Kontovaaralta.
WP_20151016_10_22_47_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015335 katseluaKauppahalli
WP_20151017_10_31_08_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015335 katseluaViipurin linnan Salakkalahden rannalta kuvattu
IMG_1556.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001335 katseluaKäkisalmea
IMG_1601.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001335 katseluaPortinhoikan venäläisten perustama sankarihautausmaan läheltä otettu kuva. Tie johtaa Talin suuntaan.
IMG_0672.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000335 katselua
WP_20151016_11_07_17_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015334 katselua Varuskuntakirkko
IMG_1567.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001334 katseluaRäisälän kirkko
39.JPG
334 katseluaAhinkoski
IMG_0659~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000334 katselua
Kokemaki.jpg
KOKEMÄKI334 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

2599 tiedostoa 217 sivulla 156