 Katsotuimmat
|
Lumivaara 22-25.06.2014518 katseluaLaatokalla matkalla Lahdenpohjasta Lumivaaraan.
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014518 katseluaSuomalaisten tekemä talo, hotelli Annikan vieressä.
|
|
518 katselua
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015518 katseluaVesiportinkatu, taustalla näkyy remontissa oleva Kellotorni
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015518 katseluaVanha kaupunki
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015518 katseluaMaaseurakunnan kirkko
|
|
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016518 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001518 katseluaÄyräpään kirkonrantaa, Vuoksi.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001518 katseluaVuoksi kuohuu Sakkolan Kiviniemessä
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001518 katseluaVenäläiset etsijät olivat löytäneet suomalaisen sankarivainajan jonka paikalla tässä ollaan. Antoivat meidän huostan ja jäänteet toimitimme Viipuriin Pietari Paavalin kirkkoon kotimatkallamme josta sitten myöhemmin alkoi tämän vainajan viimeinen kotimatka. Napeista ja sijainnista yms. tunnistettiin suomalaiseksi.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001517 katseluaAntrean kirkon aluetta
|
|
PYHTÄÄ517 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
157 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
