 Katsotuimmat
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001182 katseluaTerenttilän pelloilla
|
|
182 katseluaOpastaulu
|
|
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016181 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaTaipaleen kenttähautausmaa.
Talkoilla tehtiin Taipaleen kenttähautausmaan kiviaitaa.
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaKäkisalmen linna
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaKäkisalmen linna
|
|
181 katseluaLumivaaran kirkon "polttoyritys"
|
|
181 katseluaAhinkoski
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001180 katseluaÄyräpään kirkonmäellä oleva muistomerkki kenttähautausmaan muistomerkki.
|
|
180 katseluaKäkisalmen linna
|
|
180 katseluaLumivaaran Kumolan kylä aamulla auringon noustessa.
|
|
PYHTÄÄ180 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää – ruotsiksi Pyttis – jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset – on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana – yli viidessätuhannessa – ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
172 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
