Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat

Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016581 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.

581 katselua

581 katseluaLumivaaran sankarihautausmaa

SAVITAIPALE581 katseluaSavitaipale teki vaikutuksen. Etelä-Karjala on kaunista aluetta ja kunnan kirkko — Josef Stenbäckin piirtämä — on hieno. Se toimikin talvisodan aikana evakuoitujen tuomiokirkkona. Myös Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli, piispa, lääninhallitus ja hovioikeus siirtyivät tänne.

Savitaipale kuului sotien aikaan ja niiden jälkeen Kuopion lääniin.
Vuonna 1951 asukasluku oli 7500, josta se on sittemmin pudonnut puoleen. Väkimäärän väheneminen näkyy tiettynä väljyytenä. Tänne mahtuisi enemmänkin asukkaita. Keskusta ei kuitenkaan näytä mitenkään rapistuneelta. Ollaan Lappeenrannan työssäkäyntialueella. Kunta on satsannut luontomatkailuun ja Partakosken kautta myös veneilyyn.

Siirtoväen sijoitussuunnitelmassa Savitaipaleelle asutettiin säkkijärveläisiä, tarkemmin sanottuna Ylä-Hämeen, Lahtialan ja Santajoen kylien asukkaita. Olkkolan kartanolta lunastettiin maata 140 hehtaaria. Tulokkaita ei näytä olleen kovin paljon, koska vuoden 1948 väestötilaston mukaan heidän osuutensa kuntalaisista oli vain 3-7%. Numeroiksi muutettuna tämä olisi n. 200-400.

Savitaipaleen Siirtokarjalaiset r.y. paljasti muistokiven kirkon vierelle vuonna 1959. Sen teksti niin kulunut niin vaikeaselkoiseksi, että sitä pitäisi selventää:
"Poveen kauniin Karjalan maan/ jäivät rakkaat rajojen taa/ muistojen kannel helkähtää/ kaikesta Luojaa kiittämään."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

Lumivaara 22-25.06.2014580 katseluaTältä näytti Robert Rapon talo ympäristöineen ennen sotia (ylempi kuva). Alemmassa kuvassa on äitini Sylvi koti eli Ala-Antin (Antti Rapo) talo Laatokan Kojonlahden päässä.

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015580 katseluaIllallisella Viipurin Pyöreässä Tornissa

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000580 katselua

POHJA580 katseluaLäntisen Uudenmaan Pohja — ruotsiksi Pojo — oli ruotsinvallan aikana yksi maamme alueen tärkeimmistä teollisuuskeskuksista. Sinne perustettiin 1600-luvulla oli kolme ruukkia — Antskog, Billnäs ja Fiskars.

Hieno harmaakivikirkko rakennettiin jo 1400-luvun jälkipuolella. Vaikka Pohja sulautui uuteen, suureen Raaseporiin v. 2009, on se hyvin omaleimainen paikka. Nimensä se on saanut sijainnistaan pitkän, vuonomaisen lahden pohjukassa.

Rannikkoruotsalaisena paikkana Pohja ei ollut siirtoväen asutussuunnitelmassa, mutta niin vain sinne evakkoja hakeutui. Vuoden 1948 väestötilastosta voi päätellä, että jopa 500-600. Ehkäpä juuri metalliteollisuuden palvelukseen. On huomattava, että vuonna 1950 "pohjalaisista" puhui suomea joka kolmas. Väkiluku oli tuolloin 6900. Kunnallisen itsenäisyyden loppuessa luku oli pudonnut kahdellatuhannella.

Harmaakivikirkon lähistöllä, harvinaisen hienolla paikalla on Hankoniemen Karjalaiset ry:n pystyttämä evakkopaasi. Hankkeen takana on ollut yhdistyksen pj. Riku Hyvönen.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

Lumivaara 22-25.06.2014579 katseluaLaatokalla matkalla Lahdenpohjasta Lumivaaraan.

Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016579 katseluaLuovutetun Karjalan pitäjät esittäytyy. Kuvassa Lumi-Säätiön pj Kari Rapo.

2599 tiedostoa 217 sivulla

175

Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta