Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
IMG_0660~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000172 katselua
WP_20160618_13_50_39_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaKarjalainen tori.
WP_20160618_15_36_11_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaKesäjuhlien avaus lauantaina piirin pj Markku Pulli
WP_20160618_19_58_59_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaEvakkomorsian kuoronäytelmä.
WP_20160619_12_26_04_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
Img_0622p.jpg
171 katselua
Img_0685p.jpg
171 katselua
23.JPG
171 katseluaLumivaaran Kumolan kylä aamulla auringon noustessa.
33.JPG
171 katseluaAhinkoski
IMG_0649~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000171 katselua
IMG_0659~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000171 katselua
Kalvola.jpg
KALVOLA171 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.

Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.

Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)

”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
– Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
– Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.

Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2599 tiedostoa 217 sivulla 176