Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat

617 katselua

617 katseluaLumivaaran Kumolan kylä aamulla auringon noustessa.

LOVIISA617 katseluaRuotsin ja Venäjän väliset vihollisuudet siirtelivät valtakuntien rajaa toistuvasti. Turun rauhassa v. 1743 raja siirtyi Kymijoen länsihaaraan, mistä seurasi Haminan menetys. Meripuolustus vaati uuden kaupungin perustamista. Hetken aikaa Degerbynä tunnettu paikka nimettiin Loviisaksi kuninkaan puolison kunniaksi v. 1752.

Uusimman ajan kuntaliitokset ovat laajentaneet Loviisaa Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään suuntaan. Asukasluku on nykyisellään n. 17000.

Sotien jälkeen tämän idyllisen pikkukaupungin 4400 asukkaasta kolme neljäsosaa puhui ruotsia, eikä se siten kuulunut siirtoväen asutussuunnitelmaan. Siellä oli kuitenkin satama ja jonkunlaista teollisuutta, ja sinne hakeutui omin päin arviolta parisataa evakkoa, arvatenkin joka puolelta Karjalaa. Rannikkopaikkana se veti varmasti puoleensa esim. koivistolaisia.

Wikipedia ei tiennyt Loviisan uudelle hautuumaalle pystytetystä evakkojen muistokivestä, vaan tieto tuli paikalliselta karjalaseuralta. Veistos paljastettiin vasta v. 1980. Sen loihti silloinen kaupunginarkkitehti Elmar Badermann, joka näyttää olleen suuri persoona. Hän mm. esti eräiden historiallisesti arvokkaiden puutalojen purkamisen, ärsyttäen sillä paikallisia mahtimiehiä.

Muistomerkki on tyyliltään hieman militäärinen, mutta näkemistäni ehdottomasti hienoimmasta päästä. Laatassa on teksti: "Karjalaan jääneiden vainajien muistolle — Loviisan seudun karjalaiset 1980".

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

616 katselua

PERÃ„SEINÃ„JOKI616 katseluaPohjanmaan etelärajalla sijaitseva Peräseinäjoki oli sotien jälkeen vajaan kuudentuhannen asukkaan kunta. Sinne sijoitettiin lumivaaralaisia, joiden määrästä ainoa tieto on Seppo Rapon toimittama.
Lumivaaran historiikissa mainitaan, että tänne lakeuksien reunalle asettui 25 perhettä. Lapsilukukertoimen mukaisesti se voisi merkitä 100-150 tulijaa. Normaalisti käyttämistäni tilastoista ei ole apua, ellei sitten sovella läntisen naapurikunnan Jalasjärven prosenttiosuutta, joka on aika pieni. Siitä laskien evakkoja olisi tullut 200-300. On huomattava, että Peräseinäjoella on peltomaata aika hyvin, mutta toisaalta Pohjanmaalta muutettiin helposti muualle Suomeen.

Oli miten oli, kiinnostavan muistomerkin tulokkaat saivat aikaan. Komean kirkon juurella, sankarihautojen vierellä on harvinainen kaksipuolinen kivi, jonka karjalaseura paljasti vuonna 1961. Rakkaus ei tunne rajoja.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen