Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat

Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016465 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.

465 katselua

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000465 katselua

KISKO465 katselua1800 asukkaan kunnaksi kutistunut Kisko liittyi Suur-Saloon v. 2009. Se sijaitsee nykyisestä kaupunkikeskustasta parikymmentä kilometriä itäkaakkoon. Ensimmäinen kirkollinen maininta tästä pitäjästä on vuodelta 1347, joten sen historia ulottuu reilusti yli 600 vuoden päähän.

Kun Karjalan Kanneljärveltä tultiin tänne, oli asukasluku noin 3600. Tilastoista toi päätellä tulijoiden määräksi 500-600, mikä on aika huomattava määrä. Kunnassa oli vielä tuolloin teollisuutta, mutta suurin osa siirtoväestä asettui viljelemään Varsinais-Suomen maata. He paljastivat muistomerkkinsä punamultaisen kirkon vierelle vuonna 1955.

Kiiltelevään kiveen on nakuteltu perusmuotoinen omistus — Karjalaan jääneiden vainajien muistolle.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

464 katselua

TARVASJOKI464 katseluaHämeen Härkätien varrella oli vuoteen 2015 asti Tarvasjoen kunta, joka ajautui sotekustannusten takia pakkoliitokseen Liedon kanssa. Maisemat ovat niin agraarisia, että on vaikea uskoa Turun olevan vain reilun 30 kilometrin päässä. Asukkaita oli itsenäisen kunnan alueella parituhatta. 'Tarvas' muuten tarkoittaa metsäkaurista, joka kunnan vaakunassa nousee joesta.

Tarvasjoki oli yksi niistä pitäjistä, joihin saapui Kuolemajärveltä pois passitettuja. 40-luvun lopun väestötilastoista voi päätellä tulijoiden määräksi 300-400. On luontevaa olettaa, että suuri osa tulijoista oli maanviljelijöitä, koska suurempaa teollisuutta ei alueella ollut. Siirtoväki paljasti muistomerkkinsä rajan taakse haudatuille vuonna 1959. Se on aivan vuonna 1779 valmistuneen kirkon vieressä. Tyylikkäästi patinoituneeseen kiveen on kilkuteltu tuttu teksti:
"Karjalan multahan jäivät rakkaaseen/ sukupolvet töineen ja toiveineen/ mut uskon, ristin ja kanteleen/ he lahjaksi jättivät lapsilleen."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen