 Katsotuimmat
|
RUOVESI54 katseluaMaisemiltaan kaunis ja historialtaan rikas Ruovesi on niitä paikkakuntia, joiden pitäisi keksiä itsensä uudelleen. Kun siirtoväki saapui tänne pohjoiseen Hämeeseen, oli kunnassa asukkaita noin 9000. Nyt tuo luku on vähän yli neljäntuhannen. Paikkakunnalla aikanaan kukoistanut sahateollisuus on näivettynyt ja korvautunut lomailijoilla.
Tulin tänne pitkän ajopäivän jälkeen, enkä jaksanut kuvata maisemia, mikä harmitti hieman.
Asutussuunnitelmassa Ruovesi oli osoitettu kaukolalaisille, joita tilastojen mukaan tulikin aika paljon. Teollisuus varmaankin veti seudulle kirveshommiin tottunutta väkeä myös muualta. Vuoden 1948 hieman epämääräisen tilaston mukaan tulijoita oli tuhatkunta, ehkä hieman ylikin. Pohjoinen Häme on maisemiltaan yhtä kaunista kuin luovutettu Karjala, joten siltä osin tulijoiden oli helppo sopeutua.
Tulokkaat paljastivat muistokivensä kotiseudulleen haudatuille vuonna 1956. Kookas kivi on näkyvällä paikalla suuren ja näyttävän Sofia Magdalenan kirkon vierellä.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
MARTTILA54 katseluaMarttila sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Turusta koilliseen. Kulkurille osoittamastaan laupeudesta pyhimykseksi korotettu Martinus antoi nimensä tälle agraariselle pitäjälle, joka voisi hyvin antaa kasvot vilja-Suomelle. Se sijaitsee Paimionjoen ja sitä seurailevan Hämeen härkätien varrella. Sen väkiluku on pudonnut kulta-aikojen kolmesta tuhannesta kahteen.
Olen pienen ikäni koettanut ymmärtää Suomen kahta äärtä – itää ja länttä. Kun juuret ovat idässä ja joutuu syntymään lännessä (Porissa), on aineistoa kertynyt. Jos jonkun oivalluksen kiteyttäisi, se olisi vastakohta läntisen omavaraisuuden ja itäisen yhteisöllisyyden välillä. Jos haluaa perustaa kahvilan tai parturin, se kannattaa tehdä idässä. Lännessä kun tukat leikataan ja kaffet nautitaan kotona. Myös perhe- ja sukukäsitykset eroavat suuresti. Lännessä ihmeteltiin siirtoväen suuria sukuja, joissa sedänkumminkaimatkin kuuluivat joukkoon – yhteisöllisyyttä sekin.
Vuoden 1948 väestötilaston perusteella marttilalaisista 10-16% oli siirtoväkeä. Numeroiksi muutettuna saataisiin tulijoiden luvuksi 300-480. Suurin osa omavaraisten talonpoikien maille tulleista evakkoista oli Uudeltakirkolta, mutta Räisälä-seuran sivuilta löytyy tieto, että Humalaisten kylästä saapui Marttilaan "toistakymmentä perhettä". Tästä joukosta sukeutui ajan myötä merkittäviä kunnallisia vaikuttajia.
Siirtoväki paljasti kirkon vierelle muistokiven rajan taakse haudatuille vuonna 1955. Kivinen risti on samaa tyyppiä kuin läheisessä Oripäässä.
"Meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa."
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
53 katselua
|
|
PÄLKÄNE53 katseluaPälkäne ilmestyy aikakirjoihin v. 1405. Noin sata vuotta siitä rakennettiin kivikirkko, joka on nykyään raunio. Nykyisen muuten piirsi itse Engel. Täällä sodittiin Isonvihan alla ja sisällissodassa. Pälkäneveden ja Mallasveden väliin sijoittuva kunta on paikoitellen kappale kauneinta Hämettä.
Kuten näille seuduille yleisemminkin, sotien jälkeen tänne sijoittui kivennapalaisia. 40-luvun lopun tilasto kertoo, että evakkoja tuli paljon – arviolta hieman alle tuhat. Jostain löytyi tarkkaa tietoa – tänne tulivat Vuottaan, Riihisyrjän ja Joutselän kylien asukkaat.
Kivennapaseuran sivuilla mainitaan että evakkopappi, rovasti Otto Autere onnistui ottamaan matkaan seurakunnan kirkkoesineet, joista osa päätyi Pälkäneelle.
Inkerinmaalainen Walter Mikkola suunnitteli muistokiven, jonka julkisivun alareunassa on samanlainen Karjalan kartta kuin esim. Artjärvellä. Sen erikoisuus on vasemmalle sivustalle luotu kirjanselkä, jossa lukee ELÄMÄN KIRJA. Huonosilmäisille selvennykseksi kiveen nakuteltu teksti:
OLE SIUNATTU KARJALAN MANTU,
KOTISEUTUNI, KAIPUUNI MAA.
OSA RASKAS ON PÄÄLLESI PANTU,
LEVON KUMMUILLAS KANSASI SAA.
PÄLKÄNEEN KARJALAISET 1961
Muistomerkki paljastettiin tuona vuonna elokuun kuudentena.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200051 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
|
|
51 katselua
|
|
RUSKO50 katseluaTurun naapureihin kuuluvalla Ruskolla menee hyvin. Se on monilla mittareilla Suomen vauraimpia kuntia. Tästä kertoo sekin, että väkiluku on kasvanut tasaisesti, ollen tällä haavaa melkein 6500.
500-vuotias kivikirkko on hienoimmasta päästä seudulla, jolla niitä on paljon.
Väkilukua kasvatti aikanaan Kuolemajärveltä tulleiden evakoiden joukko, jonka suuruudeksi voi tilastoista päätellä 150-200. Sotien jälkeen Ruskolla asui vain vähän toistatuhatta ihmistä, joten siirtoväki lisäsi asukaslukua merkittävästi.
Jostain netin syövereistä löytyi paikkakuntalaisten tulokkaista tekemiä arvioita, joihin voimme varmasti nykyään suhtautua huumorilla ja ymmärryksellä: ”Täysin ei heihin aina luoteta ehkä siitä syystä, että puhuvat enemmän kuin tekevät.” Eräässä naapurikunnassa päiviteltiin saamattomuuden lisäksi karjalaisten ainaista ”kylässä käyntiä”.
Tunnustusta kuolemajärveläiset saivat virrenveisuun voimakkuudesta.
Kirkon vierelle paljastettiin Herran vuonna 1956 kookas muistokivi, jonka teksti ei ole yleisemmästä päästä: "Tääll' muistonne elää, vaikk' onkin hautanne siellä."
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
49 katselua
|
|
48 katselua
|
|
48 katselua
|
|
48 katselua
|
|
48 katselua
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
202 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
