 Katsotuimmat
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000102 katselua
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000101 katselua
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000101 katselua
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000101 katselua
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000100 katselua
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000100 katselua
|
|

100 katselua
|
|

LUOPIOINEN100 katseluaOlen viime vuosien aikana käynyt kaikissa hämäläisissä kirkonkylissä. Niistä Luopioinen on jäänyt vahvasti mieleen. Keskusta on ehkä hieman rapistunut, mutta entinen kunta – nykyinen pitäjä – on monikasvoinen, luonnoltaan hyvin kaunis ja hämäläiseksi tavallista rennompi, voisi jopa sanoa itäisempi. Vuonna 2005 Suomen luovimmaksi kunnaksi valitussa Luopioissa näkyy taide ja kulttuuri.
Luopioinen ja Pälkäne yhdistyivät v. 2007. Paikkakunnalla ei haluta ajatella, että nyt liityttiin pikkaisen varakkaampaan länsinaapuriin. Oltiin tasaveroisia.
Näille main sijoitettiin Kivennavalta lähteneitä. Pitäjäseuran sivuilta löytyi tieto, että Luopioisiin asutettiin Kanalan, Räikylän, Kurkelan, Sikiälän ja Soppikylän asukkaat. Kunnassa oli 50-luvun alussa noin 4500 asukasta, joista siirtoväkeen kuului noin 400. Koska karjalainen sielunpuoleni viihtyi siellä, olisi mukavaa ajatella, että tulokkaat toivat sinne omaa itäisyyttään niin että se tuntuu edelleen.
Komean keltaisen puukirkon vierellä on muistokivi, joka kaipaisi pientä restaurointia. Se on ollut vuodenaikojen piiskattavana jo 66 vuotta. On huomattavaa, että kivessä mainitaan Luopioisten karjalaiset ja Pyssy-ojan nuorisoseura, joka oli Kivennavalta peräisin sekin. Kuten aina, se on omistettu niille, joiden haudat jäivät rajan taa.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|

RIIHIMÄKI99 katseluaRiihimäki oli alunperin Hausjärven kylä, jonka merkitys kasvoi suuresti, kun rautateitä alettiin rakentaa – siitä kun tuli rataverkkomme ensimmäinen risteysasema. Emäpitäjästä irtaannuttiin v. 1922. Tässä Kanta-Hämeen etelärajalla sijaitsevassa kaupungissa on nykyään 30000 asukasta.
Kun lähtökellot soivat karjalaisille syksyllä 1944, siirtyi Riihimäelle enimmäkseen antrealaisia, mutta myös Vuoksenrannasta evakuoituja. Heille osoitettiin noin sata tilaa. Ruotsin Karlskoga lahjoitti tulijoille 17 taloa, jotka nousivat Petsamon kaupunginosaan. Paloheimo-yhtiön luovuttamille hehtaareille – osin Riihimäelle, osin Lopelle – syntyi melkein 300 asutus- ja viljelytilaa.
Jos maiseman kannalta miettii, ovat Riihimäen lattea maasto kaukana Vuoksen rantojen näkymistä. Kartalla ei matka pitkä lie, mutta sielussa mittaamaton.
Riihimäen siirtoväki paljasti muistomerkkinsä vuonna 1955 vanhan kirkon viereltä laskeutuvaan rinteeseen. Komeaa ja ajan patinoimaa kiveä piti oikein etsiä, eikä se olisi löytynytkään ilman paikallisen apua.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 200098 katselua
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 200097 katselua
|
|

KISKO96 katselua1800 asukkaan kunnaksi kutistunut Kisko liittyi Suur-Saloon v. 2009. Se sijaitsee nykyisestä kaupunkikeskustasta parikymmentä kilometriä itäkaakkoon. Ensimmäinen kirkollinen maininta tästä pitäjästä on vuodelta 1347, joten sen historia ulottuu reilusti yli 600 vuoden päähän.
Kun Karjalan Kanneljärveltä tultiin tänne, oli asukasluku noin 3600. Tilastoista toi päätellä tulijoiden määräksi 500-600, mikä on aika huomattava määrä. Kunnassa oli vielä tuolloin teollisuutta, mutta suurin osa siirtoväestä asettui viljelemään Varsinais-Suomen maata. He paljastivat muistomerkkinsä punamultaisen kirkon vierelle vuonna 1955.
Kiiltelevään kiveen on nakuteltu perusmuotoinen omistus – Karjalaan jääneiden vainajien muistolle.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
215 |  |
|