Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta

Katsotuimmat
2013-07-14-0326.jpg
997 katseluaEläimet kulki myös evakkomatkat, talvella 1939-40 ja kesällä 1944.
2013-07-14-0331.jpg
997 katseluaLotta ja Laguksen sotilas.
P1010344.JPG
Räisälän tsasouna996 katselua
P1010377.JPG
Räisälä996 katseluaKeltaisen rakennuksen piharakennus
IMG_0799.JPG
996 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
IMG_0788.JPG
995 katseluaLumivaaran hautausmaa.
DSC03009.JPG
995 katseluaPuikkonen
2013-07-14-0285.jpg
995 katseluaSota aikainen sota-ambulanssi, sisältä.
Kalvola.jpg
KALVOLA995 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.

Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.

Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)

”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
— Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
— Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.

Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
P1010360.JPG
Räisälä994 katseluaTsasounan pihalla oleva muistomerkki
P1010365.JPG
Räisälä994 katselua
2013-07-14-0275.jpg
994 katseluaVaelluksen osanottajat seuraavat teatteriesityksen I-osaa.
2599 tiedostoa 217 sivulla 50