 Katsotuimmat
|
Viipuri 1918-1944859 katseluaRautakorven ammusvaraston luola no:4.
Varasto mistä ei saatu ajoissa ammuksia Viipurin ratkaisun päivinä kesäkuussa 1944.
Sotahistorillisetkohteet.fi kertoo:
"Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja Viipurin viimeiseen päivään, paikka on rajavyöhykkeellä joten siellä käyminen vaatii oman luvan. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle."
Jatka lukemista!
|
|
Viipuri 1918-1944859 katseluaViipurin keskuskasarmit. (Useita rakennuksia)
Täällä viruivat suuret vankijoukot keväällä 1918.
|
|
KALVOLA859 katseluaKalvola oli vanha kantahämäläinen pitäjä ennen liittymistään Hämeenlinnaan vuoden 2009 alussa. Asutuksen merkkejä on varhaiselta rautakaudelta. Itsenäinen pitäjä se oli vuoteen 1494 mennessä.
Kansalaissota runteli seutua, jonne oli syntynyt voimakas työväenliike. Kalvolan keskuspaikka Iittala on pitäjänimeä tunnetumpi. Kuurilan junaonnettomuus vuonna 1957 tapahtui täällä. Kuntaliitoksen aikoihin asukkaita oli melkein 3600.
Evakkojen sijoitussuunnitelmassa tänne osoitettiin Vuokselan asukkaita. Tilastoista voi päätellä, että tulijoita oli noin 400.
Pienen välähdyksen evakkojen saapumisesta tarjoaa paikallislehti Akaan seutu (31.3.2017)
”Nuohan on ihan kuin ihmisiä”
Helka Koljonen oli 11-vuotias, kun hän äitinsä kanssa lähti evakkomatkalle Vuoksen rannalta Antreasta päämääränään Kalvola.
— Odotimme junanvaihtoa Pieksämäen asemalla, kun kuulin pienen pojan sanovan äidilleen: Nuohan on ihan kuin ihmisiä. En tiedä, mitä hänelle oli evakoista kerrottu.
Kalvolassa perheen sijoituspaikaksi oli määrätty Seppälä Taljalassa.
— Se oli sireenien ympäröimä Tajasen talo, jonka alakerrassa asuimme me ja yläkerrassa toinen antrealainen perhe. Se on jäänyt mieleen, että keskellä pihaa ihan taivasalla oli leivinuuni. Isäntäväki oli hyvin ystävällisiä meitä kohtaan. Kaiken kaikkiaan suhtautuminen karjalaisiin oli täällä paljon positiivisempaa kuin jatkosodan jälkeen Ikaalisissa ja Jämijärvellä.
Kalvolan kirkko paloi sisällissodan pyörteissä vuonna 1918. Ilmari Launis piirsi uuden, jonka vierelle siirtoväki paljasti muistokivensä v. 1953. Jostain löytyi yllättävä tieto, että kiven olisi suunnitellut Tapio Wirkkala, joka teki joitakin sotamuistomerkkejä. Hän oli Iittalan lasitehtaalla 1960-luvulla.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
858 katselua
|
|
Kirvun hautausmaa858 katselua
|
|
Ihantala858 katseluaNäkymä muistomerkiltä
|
|
Viipuri 1918-1944858 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
|
|
Viipuri 1918-1944858 katseluaViipurin Pyöreä Torni.
Torni rakennettiin vuosina 1547-1550.
|
|
Pyhäjärvi, hautausmaa857 katselua
|
|
857 katselua
|
|
Viipuri 1918-1944857 katseluaViipurin kenttähautausmaa.
Sotahistoriallisetkohteet.fi kertoo:
”Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka joutui ilkivallan kohteeksi, paljastettiin 12.8.1996. Nykyinen uusi muistomerkki paljastettiin 13.9.2000. Sen on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Ari Laitila. Samalla muistomerkkialue ympäröitiin rautapalkeista tehdyllä aidalla. Muistomerkin ympäristöä kohennettiin käytävälaatoituksella vuonna 2008 ja jalustan kiveyksellä vuonna 2013. Kirkko paloi elämänsä aikana ainakin 11 kertaa, se oli tarkoitus korjata jatkosodan aikana mutta se suunnitelma ei koskaan toteutunut.”
Jatka lukemista!
|
|
Ihantalan kirkonmäki856 katselua
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
69 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
