Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Etusivu > User galleries

Katsotuimmat - User galleries

Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.776 katseluaLaatokka

Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.776 katseluaKuva Lumivaaran kirkolle, kuvaus paikka sama mistä valokuvaaja J Rapo kuvasi Lumivaraa.

Ã„itini isä Vilho Neuvonen (1905-1978)776 katselua

Armas ja Siiri Neuvonen os. Hokkanen 31.10.1942776 katselua

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015776 katseluaPatterinmäen vallihautoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patterinm%C3%A4ki_(Viipuri)

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001776 katseluaHarjuniemi, Viipurin saaria

Viipuri 1918-1944776 katseluaMatkalukemista.

Viipuri 1918-1944776 katseluaSalakkalahti ja Repolan kapunginosaa.

PYHTÃ„Ã„776 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen