Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
P1010404.JPG
Kirvun hautausmaa768 katselua
Karjala_11.jpeg
Vasemmalla Kaarin Neuvonen muut ? (äitini äiti)768 katselua
P3153402~0.JPG
Tvilling perhe Hilma ja Konsta sekä tyttäret Karin ja Jenny768 katselua
IMG_1465.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001768 katseluaVuoksi kuohuu Sakkolan Kiviniemessä
IMG_2045.JPG
Viipuri 1918-1944768 katseluaPapulan sillata itään.
Oletettavasti jossain tuolla oikealla räjäjätelivät ammusvaunut.
leppaniemen_kyla.jpg
767 katseluaNäköalatornista Leppäniemen kylälle
P9150064.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.767 katseluaTerassi
P9160138.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.767 katseluaLounas
IMG_1508.JPG
767 katseluaKäkisalmen linna
IMG_1624.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001767 katseluaHarjuniemi
Kokemaki.jpg
KOKEMÄKI767 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

P7140170.JPG
Muolaan kirkonmäki766 katselua
2599 tiedostoa 217 sivulla 110