Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
Haapaiva_ja_Viipuri_020.JPG
699 katselua
IMG_1520.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001699 katseluaKäkisalmen linna
IMG_1903.JPG
Viipuri 1918-1944699 katseluaViipurin Pyöreä Torni.
Joet.info kertoo:
”Viipurin Pyöreä torni1925
Pyöreä torni rakennettiin Kustaa Vaasan käskystä vv. 1547-50 kaupunginmuurin ulkopuolelle suojaamaan itään päin johtavaa pääporttia-Karjaporttia. Kun vallit ja muurit 1860-luvulla revittiin valmistettaessa tilaa Kauppatorille ja Esplanaadille, jäi torni yksin muinaismuistona paikalleen. V. 1923 järjestettiin siihen omituinen ja hauska kahvila- ja ravintolahuoneisto. Paksuine linnoitusmuureineen, syvine ikkunaholvineen, vanhanaikaisine huonekaluineen ja Viipurin muistorikasta historiaa esittävine seinämaalauksineen on torni todellakin mielenkiintoinen nähtävyys.”
Jatka lukemista!
P9160194.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.698 katseluaLaatokka
Ravansaari_8.jpeg
Vaittisen talo Onkkakalliolla sekä äitini isän vanhemmat Villehard ja Aurora Neuvonen ja Liida Vaittinen698 katselua
P3153364~0.JPG
?698 katselua
WP_20151017_09_33_01_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015698 katseluaKivimuuri, lähes pari metsiä korkea, kiipesin päälle ja kävelin päästä päähän "kun lapsena en saanut sitä tehdä". itse asiassa en olisi voinut kun olen syntynyt sodan jälkeen, mutta kuitenkin olisin ehkä voinut kävellä jos asiat olisi menneet toisin.
a1_matkaohjelma~0.jpg
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001698 katseluaMatkaohjelma
IMG_0600.JPG
698 katselua
Rusko.jpg
RUSKO698 katseluaTurun naapureihin kuuluvalla Ruskolla menee hyvin. Se on monilla mittareilla Suomen vauraimpia kuntia. Tästä kertoo sekin, että väkiluku on kasvanut tasaisesti, ollen tällä haavaa melkein 6500.
500-vuotias kivikirkko on hienoimmasta päästä seudulla, jolla niitä on paljon.
Väkilukua kasvatti aikanaan Kuolemajärveltä tulleiden evakoiden joukko, jonka suuruudeksi voi tilastoista päätellä 150-200. Sotien jälkeen Ruskolla asui vain vähän toistatuhatta ihmistä, joten siirtoväki lisäsi asukaslukua merkittävästi.

Jostain netin syövereistä löytyi paikkakuntalaisten tulokkaista tekemiä arvioita, joihin voimme varmasti nykyään suhtautua huumorilla ja ymmärryksellä: ”Täysin ei heihin aina luoteta ehkä siitä syystä, että puhuvat enemmän kuin tekevät.” Eräässä naapurikunnassa päiviteltiin saamattomuuden lisäksi karjalaisten ainaista ”kylässä käyntiä”.
Tunnustusta kuolemajärveläiset saivat virrenveisuun voimakkuudesta.

Kirkon vierelle paljastettiin Herran vuonna 1956 kookas muistokivi, jonka teksti ei ole yleisemmästä päästä: "Tääll' muistonne elää, vaikk' onkin hautanne siellä."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
Pyhtaa.jpg
PYHTÄÄ698 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
P1010247.JPG
Karppilan hautausmaa697 katselua
2599 tiedostoa 217 sivulla 115