 Katsotuimmat - User galleries
|

Sini Husu ja Karin Tvilling 1922 (Karin Neuvonen äitini äiti)634 katselua
|
|

Vilho Neuvonen oikealla634 katselua
|
|

634 katselua
|
|

PYHTÄÄ634 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää — ruotsiksi Pyttis — jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset — on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana — yli viidessätuhannessa — ainakin viimeiset 70 vuotta.
Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.
Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.
He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|

633 katselua
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001633 katseluaÄyräpään harju
|
|

Viipuri 1918-1944633 katseluaLinnansilta 2017.
Wikipedia kertoo:
”Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.” Jatka lukemista Wikipediassa!
Liitymä linnaan kuvaajan takanta.
|
|

Lumivaara 22-25.06.2014632 katseluaIsoisäni myi tähän taloon Amerikasta tuomansa rammarin ennen sotia. Etsittiin, muttei löydetty enää.
|
|

Tämä kuva todennäköisesti joko Wilhelm tai Aurora Neuvosen hautajaisista, koska Neuvosen veljekset arkkua kantamassa.632 katselua
|
|

Äitini äiti Karin Neuvonen os. Tvilling632 katselua
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001632 katseluaAntrean kirkon aluetta
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001632 katseluaPyöräkankaan maastoa. Enoni Jaakko Rapo kaatui täällä. . Keskellä Eila Jääskeläinen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
 |
 |
 |
 |
130 |  |
 |
 |
 |
|