 Katsotuimmat - User galleries
|

Viipuri 1918-1944627 katseluaSalakkalahti ja Repolan kapunginosaa.
|
|

Karjalainen kulttuurimaisema v 2000627 katselua
|
|

Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.626 katseluaLinnut lentää etelään.
|
|

Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.626 katseluaTomi ja Kari Regina Rapon haudalla, Regina oli Karin mummo ja Tomin isomummo
|
|

Ravansaaren kansakoulun 60-vuotisjuhlassa 18.5.1917 olivat koulun ensimmäisistä oppilaista vielä nämä miehet mukana. Vas. Absalon Muuranen, Petter Kivistö, Juhana Pusa, Abraham Myllynen ja pappani Vilho Neuvosen isän isä Anton Neuvonen626 katselua
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001626 katseluaKäkisalmen asema
|
|

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015625 katseluaPatterinmäen vallihautoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patterinm%C3%A4ki_(Viipuri)
|
|

Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015625 katseluaTaustalla suomalaisaikainen stadion ja venäisten tekemä huippu lenkkipolku, juoksijoita, kävelijöitä ja pyöräilijöitä oli koko ajan.
|
|

625 katselua
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001625 katseluaMatkalainen kertoo
|
|

Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001625 katseluaRäisälän keskustaa
|
|

KOKEMÄKI625 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.
Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.
50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.
Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.
Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.
Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
 |
 |
 |
 |
134 |  |
 |
 |
 |
|