Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
WP_20151016_13_34_51_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015514 katseluaKanuunan putki linnan pihassa
IMG_1533.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001514 katseluaKaatuneiden käkisalmelaisten muistomerkki
IMG_1549.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001514 katseluaSähköasennus kesken rautatieaseman luona
IMG_1602.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001514 katseluaMurokallion leikkaus
WP_20151016_14_48_10_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015513 katseluaKuvattu Taide- ja piirustuskoulun valleilta itään
WP_20151016_14_58_00_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015513 katseluaVanhaa kaupunkia
IMG_1599.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001513 katseluaKuvassa taitaa näkyä Ihantalajärvi
IMG_0623~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000513 katselua
Kokemaki.jpg
KOKEMÄKI513 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

2014-05-22-2014.jpg
Lumivaara 22-25.06.2014512 katseluaJuuret Karjalassa.
2014-05-23-2061.jpg
Lumivaara 22-25.06.2014512 katseluaLumivaaran Kumolan Linnanvuori. Aulis Iilahti ja Seppo Rapo.
WP_20151017_09_28_17_Pro.jpg
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015512 katseluaPatterinmäkeä, kävelin tuossa kivimuurin päällä.
2599 tiedostoa 217 sivulla 160