Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
IMG_0452.JPG
182 katselua
IMG_1477.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001182 katseluaTerenttilän pelloilla
IMG_1497.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001182 katseluaTaipaleen kenttähautausmaa.
Talkoilla tehtiin Taipaleen kenttähautausmaan kiviaitaa.
30d.JPG
182 katseluaOpastaulu
WP_20160619_12_27_37_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016181 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
IMG_1506.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaKäkisalmen linna
IMG_1508.JPG
181 katseluaKäkisalmen linna
IMG_1512.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001181 katseluaKäkisalmen linna
20.JPG
181 katseluaLumivaaran Kumolan kylä aamulla auringon noustessa.
32.JPG
181 katseluaAhinkoski
Pyhtaa.jpg
PYHTÄÄ181 katseluaKymijoen suiston päähaarojen välissä sijaitsee Pyhtää – ruotsiksi Pyttis – jonka historia aikanaan halkaisi kahtia. Tämä itäinen puoli päätyi osaksi keisarillista Venäjää, läntisestä tuli Ruotsinpyhtää Turun rauhassa vuonna 1743. Seudun maisemat ovat monipuoliset – on merenrantaa saarineen, Kymijoki ja pohjoiset korpi- ja suoalueet. Kirkonkylä on pieni ja idyllinen verrattuna Siltakylään, josta on muotoutunut kaupan ja kunnan hallinnon keskus. Kirkonkylässä on Stockforsin vanha ruukkialue, jonne on syntynyt pienyritystoimintaa ja majoituspalveluita. Pyhtää näyttää hyötyvän maallemuutosta. Se asukasluku on pysynyt aika samana – yli viidessätuhannessa – ainakin viimeiset 70 vuotta.

Vanha Pyhtää oli keskiaikaisen ruotsalaissiirtolaisuuden itäisintä aluetta. Kaunis kivikirkko nousi harjaan 1400-luvun lopulla.

Sotien jälkeen täällä oli yli 5500 asukasta, joista ruotsinkielisiä oli vain noin neljäsosa. Niinpä se ei ollut tiukassa evakkopaitsiossa, vaan sinne tultiin Lavansaarelta, Suursaarelta, ja ehkä Koivistoltakin. Tilastoista voi tulijoiden määräksi päätellä 400-500.

He paljastivat muistomerkkinsä Pyhän Henrikin kirkon vierelle tuntemattomaksi jääneenä ajankohtana. Uniikin reliefiveistoksen laatijaakaan ei tietoverkosta löydy. Toivoa sopii, että joku katsoo veistoksen perään, koskapa nuo irtokirjaimet voivat ajan myötä vaatia restauraatiota.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
WP_20160618_17_24_24_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016180 katseluaEvakkomorsian kuoronäytelmän lippu
2599 tiedostoa 217 sivulla 172