 Katsotuimmat - User galleries
|
Suomi 100, luovutetussa Karjalassa758 katseluaKävimme Suomi 100 tapahtuman yhteydessä myös Lumivaaran ortodoksisella hautausmaalla sytyttämässä kynttilät.
|
|
LAMMI758 katseluaKun Lammia kiertelee, ei maisemista näy sellaista ankeutta tai köyhyyttä, josta voisi päätellä että tämän vanhan pitäjän oli pakko liittyä Hämeenlinnaan vuonna 2009. Keskusta on vähän tylsällä tavalla moderni. Vanhaa talokantaa löytyy heti kun poistuu matalien tasakattorakennusten alueelta. Nykyinen Lammin pitäjä on hyvällä paikalla Tampere-Lahti-tien varrella ja se tunnetaan Evon biologisesta tutkimusasemasta. Hieno kivikirkko on nykytiedon mukaan rakennettu 1500-luvun alussa. Se vahingoittui kansalaissodan aikana, mutta onneksi korjattiin.
Karjalaisten tuloa Lammille oli hiukan vaikea jäljittää. Aiheesta on tehty tutkielma, mutta verkosta sitä ei löytynyt. Väestötilastoista päätellen tulijoita olisi ollut 700-800. Tiedossa on, että heitä tuli Äyräpäästä ja Kivennavalta. Jälkimmäiset näyttävät olevan edelleen aktiivisia, ja olihan heitä enemmän kuin monen pienen kunnan asukkaita. Vuonna 1954 evakkoväki paljasti Veikko Leppäsen veistämän reliefimuistomerkin kirkon vierelle. Leppäsen töitä on Kanta-Hämeessä enemmänkin, ja niihin palataan vielä. Tällä sivustolla aiemmin esitelty Toijalan muistomerkki on hänen tekemänsä.
Kiven alaosaan on kilkuteltu teksti: Karjalaan jääneiden vainajain muistoksi Lammin karjalaiset 1954.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015757 katseluaVanhaa kaupunkia
|
|
757 katselua
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001757 katseluaSaavumme Viipuriin, Suomenvedenselkä
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001757 katseluaKaatuneiden käkisalmelaisten muistomerkki
|
|
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001757 katseluaDruzhban seutua
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015756 katseluaSuomalaisaikainen stadion Patterinmäen kupeessa.
|
|
756 katselua
|
|
PERÄSEINÄJOKI756 katseluaPohjanmaan etelärajalla sijaitseva Peräseinäjoki oli sotien jälkeen vajaan kuudentuhannen asukkaan kunta. Sinne sijoitettiin lumivaaralaisia, joiden määrästä ainoa tieto on Seppo Rapon toimittama.
Lumivaaran historiikissa mainitaan, että tänne lakeuksien reunalle asettui 25 perhettä. Lapsilukukertoimen mukaisesti se voisi merkitä 100-150 tulijaa. Normaalisti käyttämistäni tilastoista ei ole apua, ellei sitten sovella läntisen naapurikunnan Jalasjärven prosenttiosuutta, joka on aika pieni. Siitä laskien evakkoja olisi tullut 200-300. On huomattava, että Peräseinäjoella on peltomaata aika hyvin, mutta toisaalta Pohjanmaalta muutettiin helposti muualle Suomeen.
Oli miten oli, kiinnostavan muistomerkin tulokkaat saivat aikaan. Komean kirkon juurella, sankarihautojen vierellä on harvinainen kaksipuolinen kivi, jonka karjalaseura paljasti vuonna 1961. Rakkaus ei tunne rajoja.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014755 katseluaLaatokalla matkalla Lahdenpohjasta Lumivaaraan.
|
|
Kävelyllä Viipurissa 16-17.10.2015755 katseluaViipurin Vesitorni.
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
175 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
