Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
33.JPG
172 katseluaAhinkoski
IMG_0654~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000172 katselua
IMG_0660~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000172 katselua
WP_20160618_13_50_39_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaKarjalainen tori.
WP_20160618_15_36_11_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaKesäjuhlien avaus lauantaina piirin pj Markku Pulli
WP_20160618_19_58_59_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaEvakkomorsian kuoronäytelmä.
WP_20160619_12_26_04_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016171 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
Img_0622p.jpg
171 katselua
Img_0685p.jpg
171 katselua
IMG_0649~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000171 katselua
IMG_0659~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000171 katselua
Marttila.jpg
MARTTILA171 katseluaMarttila sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Turusta koilliseen. Kulkurille osoittamastaan laupeudesta pyhimykseksi korotettu Martinus antoi nimensä tälle agraariselle pitäjälle, joka voisi hyvin antaa kasvot vilja-Suomelle. Se sijaitsee Paimionjoen ja sitä seurailevan Hämeen härkätien varrella. Sen väkiluku on pudonnut kulta-aikojen kolmesta tuhannesta kahteen.

Olen pienen ikäni koettanut ymmärtää Suomen kahta äärtä – itää ja länttä. Kun juuret ovat idässä ja joutuu syntymään lännessä (Porissa), on aineistoa kertynyt. Jos jonkun oivalluksen kiteyttäisi, se olisi vastakohta läntisen omavaraisuuden ja itäisen yhteisöllisyyden välillä. Jos haluaa perustaa kahvilan tai parturin, se kannattaa tehdä idässä. Lännessä kun tukat leikataan ja kaffet nautitaan kotona. Myös perhe- ja sukukäsitykset eroavat suuresti. Lännessä ihmeteltiin siirtoväen suuria sukuja, joissa sedänkumminkaimatkin kuuluivat joukkoon – yhteisöllisyyttä sekin.

Vuoden 1948 väestötilaston perusteella marttilalaisista 10-16% oli siirtoväkeä. Numeroiksi muutettuna saataisiin tulijoiden luvuksi 300-480. Suurin osa omavaraisten talonpoikien maille tulleista evakkoista oli Uudeltakirkolta, mutta Räisälä-seuran sivuilta löytyy tieto, että Humalaisten kylästä saapui Marttilaan "toistakymmentä perhettä". Tästä joukosta sukeutui ajan myötä merkittäviä kunnallisia vaikuttajia.

Siirtoväki paljasti kirkon vierelle muistokiven rajan taakse haudatuille vuonna 1955. Kivinen risti on samaa tyyppiä kuin läheisessä Oripäässä.
"Meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa."

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2599 tiedostoa 217 sivulla 176