Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
WP_20160618_15_36_11_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016122 katseluaKesäjuhlien avaus lauantaina piirin pj Markku Pulli
WP_20160619_12_26_57_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016122 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
WP_20160619_12_27_37_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016122 katseluaKesäjuhlien kulkue Kirkkokadulla.
32.JPG
122 katseluaAhinkoski
Img_0657p~0.jpg
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000122 katselua
WP_20160618_19_58_52_Pro.jpg
Karjalaiset kesäjuhlat Seinäjoella 17-19.06.2016121 katseluaEvakkomorsian kuoronäytelmän loppuaplodit.
IMG_0454.JPG
121 katselua
IMG_0683.JPG
121 katselua
IMG_0656~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000121 katselua
IMG_0450.JPG
120 katselua
IMG_0648~0.JPG
Karjalainen kulttuurimaisema v 2000120 katselua
Kokemaki.jpg
KOKEMÄKI120 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

2599 tiedostoa 217 sivulla 176