Katsotuimmat - Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Etusivu > User galleries

Katsotuimmat - User galleries

LAMMI626 katseluaKun Lammia kiertelee, ei maisemista näy sellaista ankeutta tai köyhyyttä, josta voisi päätellä että tämän vanhan pitäjän oli pakko liittyä Hämeenlinnaan vuonna 2009. Keskusta on vähän tylsällä tavalla moderni. Vanhaa talokantaa löytyy heti kun poistuu matalien tasakattorakennusten alueelta. Nykyinen Lammin pitäjä on hyvällä paikalla Tampere-Lahti-tien varrella ja se tunnetaan Evon biologisesta tutkimusasemasta. Hieno kivikirkko on nykytiedon mukaan rakennettu 1500-luvun alussa. Se vahingoittui kansalaissodan aikana, mutta onneksi korjattiin.

Karjalaisten tuloa Lammille oli hiukan vaikea jäljittää. Aiheesta on tehty tutkielma, mutta verkosta sitä ei löytynyt. Väestötilastoista päätellen tulijoita olisi ollut 700-800. Tiedossa on, että heitä tuli Ã„yräpäästä ja Kivennavalta. Jälkimmäiset näyttävät olevan edelleen aktiivisia, ja olihan heitä enemmän kuin monen pienen kunnan asukkaita. Vuonna 1954 evakkoväki paljasti Veikko Leppäsen veistämän reliefimuistomerkin kirkon vierelle. Leppäsen töitä on Kanta-Hämeessä enemmänkin, ja niihin palataan vielä. Tällä sivustolla aiemmin esitelty Toijalan muistomerkki on hänen tekemänsä.
Kiven alaosaan on kilkuteltu teksti: Karjalaan jääneiden vainajain muistoksi Lammin karjalaiset 1954.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

KARKKU626 katseluaNykyisen Sastamalan muinaisjuuret ovat Karkussa, jonka hallintovalta ulottui 1200-1300-luvuilla valtavalle alueelle. Siitä pilkkoutui ajan myötä kymmeniä kuntia.

Olen kierrellyt Karkkua monena kesänä. Sen maisemat ovat Sastamalan hienoimpia. Jo kivikauden ihminen saattoi kavuta Ellivuorelle katsomaan, näkyykö Kulovedellä tai Rautavedellä veneitä — omia tai toisten. Vuonna 1973 Karkku ja Tyrvää sulautuivat Vammalaan. Tuolloin alue oli vielä Satakuntaa.

Viipurin läänin Pyhäjärveltä saapuneet saattoivat nähdä Karkun vaihtelevissa maisemissa häivähdyksen menetetystä maastaan, mutta karjalaisen supliikin taitajien piti totuttautua harvasanaisempiin hämäläisiin.
Seudulle asettuneet perustivat 8.3.1945 Tyrvään seudun karjalaiset ry:n. Karkkuun tulleet perustivat myöhemmin oman yhdistyksen. Heidän tarkkaa määräänsä on tietoverkon avulla mahdotonta sanoa.

Kunnan asukasluku oli 1950-luvun alussa noin 3500. Tiedossa on, että pääosa kuntalaisista sai elantonsa maanviljelystä. Valistunut arvaus siirtoväen määrästä voisi olla 300-400.

Karjalaisseura paljasti muistomerkkinsä vuonna 1958 lähelle näyttävää harmaakivikirkkoa. Siinä on lainaus psalmilta 90: "Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen".

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen