 Katsotuimmat - User galleries
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200094 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200094 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200094 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200094 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200094 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200093 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200092 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200092 katselua
|
|
KISKO91 katselua1800 asukkaan kunnaksi kutistunut Kisko liittyi Suur-Saloon v. 2009. Se sijaitsee nykyisestä kaupunkikeskustasta parikymmentä kilometriä itäkaakkoon. Ensimmäinen kirkollinen maininta tästä pitäjästä on vuodelta 1347, joten sen historia ulottuu reilusti yli 600 vuoden päähän.
Kun Karjalan Kanneljärveltä tultiin tänne, oli asukasluku noin 3600. Tilastoista toi päätellä tulijoiden määräksi 500-600, mikä on aika huomattava määrä. Kunnassa oli vielä tuolloin teollisuutta, mutta suurin osa siirtoväestä asettui viljelemään Varsinais-Suomen maata. He paljastivat muistomerkkinsä punamultaisen kirkon vierelle vuonna 1955.
Kiiltelevään kiveen on nakuteltu perusmuotoinen omistus – Karjalaan jääneiden vainajien muistolle.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
KARKKU91 katseluaNykyisen Sastamalan muinaisjuuret ovat Karkussa, jonka hallintovalta ulottui 1200-1300-luvuilla valtavalle alueelle. Siitä pilkkoutui ajan myötä kymmeniä kuntia.
Olen kierrellyt Karkkua monena kesänä. Sen maisemat ovat Sastamalan hienoimpia. Jo kivikauden ihminen saattoi kavuta Ellivuorelle katsomaan, näkyykö Kulovedellä tai Rautavedellä veneitä – omia tai toisten. Vuonna 1973 Karkku ja Tyrvää sulautuivat Vammalaan. Tuolloin alue oli vielä Satakuntaa.
Viipurin läänin Pyhäjärveltä saapuneet saattoivat nähdä Karkun vaihtelevissa maisemissa häivähdyksen menetetystä maastaan, mutta karjalaisen supliikin taitajien piti totuttautua harvasanaisempiin hämäläisiin.
Seudulle asettuneet perustivat 8.3.1945 Tyrvään seudun karjalaiset ry:n. Karkkuun tulleet perustivat myöhemmin oman yhdistyksen. Heidän tarkkaa määräänsä on tietoverkon avulla mahdotonta sanoa.
Kunnan asukasluku oli 1950-luvun alussa noin 3500. Tiedossa on, että pääosa kuntalaisista sai elantonsa maanviljelystä. Valistunut arvaus siirtoväen määrästä voisi olla 300-400.
Karjalaisseura paljasti muistomerkkinsä vuonna 1958 lähelle näyttävää harmaakivikirkkoa. Siinä on lainaus psalmilta 90: "Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen".
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200090 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200090 katselua
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
|
|
|
215 | |
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
