 Katsotuimmat - User galleries
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200047 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200047 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200047 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200046 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200046 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200046 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200045 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200045 katselua
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200045 katseluaKarjalan Liitto ry:n v 2000 teema, oli Karjalainen kulttuurimaisema.
Jokaisesta kuvasta on erillisessä tiedostossa tiedot kuvauskohteesta ja kuvauspaikasta.
|
|
Karjalainen kulttuurimaisema v 200044 katselua
|
|
SAHALAHTI41 katseluaItsenäisen Sahalahden tie päättyi v. 2005 kuntaliitoksen länsinaapuri Kangasalan kanssa. Pitäjän itu ilmaantui historiaan jo 1500-luvulla, jolloin sen seurakunta itsenäistyi Pälkäneestä. Sotien jälkeen evakko-omistukseen päätynyt Saarioisten kartano nosti kunnan aterioivan Suomen kansan kartalle. Liikeyrityksen takana oli Pälkjärven evakkoja – Aukusti Asko Avoniuksen veljenpoikia. Sijoitussuunnitelman mukaisesti Sahalahdelle sijoitettiin kivennapalaisia.
Ehkä yhdentoista kunnan alueelle hajaantuneet entiset kivennapalaiset eivät aktiivivuosinaan ehtineet kokemuksiaan taltioida, eikä myöhemmin enää ollut muistelijoita. Niinpä Sahalahdelle tulleista ei merkintöjä löydy. Kunnassa oli 50-luvun alussa noin 2000 asukasta, ja näppituntumalla voisi arvioida että evakkoja tänne tuli ehkä kaksisataa.
Vuonna 1957 paljastettiin kirkkomaalle kookas muistokivi rajan taakse haudatuille. Siihen hakattu psalmin jae kuuluu näin:
"Sinä olet antanut vaikeita vuosia ja monia ahdistuksen aikoja, mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, syvyyksistä sinä minut nostat."
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
RIIHIMÄKI38 katseluaRiihimäki oli alunperin Hausjärven kylä, jonka merkitys kasvoi suuresti, kun rautateitä alettiin rakentaa – siitä kun tuli rataverkkomme ensimmäinen risteysasema. Emäpitäjästä irtaannuttiin v. 1922. Tässä Kanta-Hämeen etelärajalla sijaitsevassa kaupungissa on nykyään 30000 asukasta.
Kun lähtökellot soivat karjalaisille syksyllä 1944, siirtyi Riihimäelle enimmäkseen antrealaisia, mutta myös Vuoksenrannasta evakuoituja. Heille osoitettiin noin sata tilaa. Ruotsin Karlskoga lahjoitti tulijoille 17 taloa, jotka nousivat Petsamon kaupunginosaan. Paloheimo-yhtiön luovuttamille hehtaareille – osin Riihimäelle, osin Lopelle – syntyi melkein 300 asutus- ja viljelytilaa.
Jos maiseman kannalta miettii, ovat Riihimäen lattea maasto kaukana Vuoksen rantojen näkymistä. Kartalla ei matka pitkä lie, mutta sielussa mittaamaton.
Riihimäen siirtoväki paljasti muistomerkkinsä vuonna 1955 vanhan kirkon viereltä laskeutuvaan rinteeseen. Komeaa ja ajan patinoimaa kiveä piti oikein etsiä, eikä se olisi löytynytkään ilman paikallisen apua.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
|
|
|
215 | |
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
