Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
DSC02949.JPG
763 katselua
P9150061.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.763 katselua
IMG_0212.jpg
763 katselua
IMG_2241L.jpg
Viipuri 1918-1944763 katseluaLinnakatu 12. Asuin tuossa oikeanpuoleisen lautasantennin kohdassa olevassa huoneistossa, keskellä vanhaa historiallista Viipuria.
Palkane.jpg
PÄLKÄNE763 katseluaPälkäne ilmestyy aikakirjoihin v. 1405. Noin sata vuotta siitä rakennettiin kivikirkko, joka on nykyään raunio. Nykyisen muuten piirsi itse Engel. Täällä sodittiin Isonvihan alla ja sisällissodassa. Pälkäneveden ja Mallasveden väliin sijoittuva kunta on paikoitellen kappale kauneinta Hämettä.

Kuten näille seuduille yleisemminkin, sotien jälkeen tänne sijoittui kivennapalaisia. 40-luvun lopun tilasto kertoo, että evakkoja tuli paljon — arviolta hieman alle tuhat. Jostain löytyi tarkkaa tietoa — tänne tulivat Vuottaan, Riihisyrjän ja Joutselän kylien asukkaat.
Kivennapaseuran sivuilla mainitaan että evakkopappi, rovasti Otto Autere onnistui ottamaan matkaan seurakunnan kirkkoesineet, joista osa päätyi Pälkäneelle.

Inkerinmaalainen Walter Mikkola suunnitteli muistokiven, jonka julkisivun alareunassa on samanlainen Karjalan kartta kuin esim. Artjärvellä. Sen erikoisuus on vasemmalle sivustalle luotu kirjanselkä, jossa lukee ELÄMÄN KIRJA. Huonosilmäisille selvennykseksi kiveen nakuteltu teksti:

OLE SIUNATTU KARJALAN MANTU,
KOTISEUTUNI, KAIPUUNI MAA.
OSA RASKAS ON PÄÄLLESI PANTU,
LEVON KUMMUILLAS KANSASI SAA.

PÄLKÄNEEN KARJALAISET 1961

Muistomerkki paljastettiin tuona vuonna elokuun kuudentena.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen


DSC02946.JPG
762 katselua
DSC03027.JPG
762 katseluaKelja
IMG_2236.JPG
Viipuri 1918-1944762 katseluaKeskiaikainen rakennus.
IMG_2064.JPG
Viipuri 1918-1944762 katseluaPatterinmäki, Patterinmäellä taisteltiin 1918.
Wikipedia kertoo:
Patterinmäen alue käsittää keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun lopulla rakennetun Sarvilinnoituksen väliin jääneen alueen itäisimmän osan. Paikalla oli vanhastaan Sarvilinnoituksen linnoitteita ja Krimin sodan jälkeen vuosina 1864—1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän—Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.
Lue lisää Wikipediasta!
P1010451.JPG
Kirvun kirkon ympäristö761 katselua
P7260353.JPG
Jääski761 katseluaSankarivainajan hautakivi
P7260355.JPG
Jääsken kirkonmäki, sankarivainajien hautakiviä761 katselua
2599 tiedostoa 217 sivulla 81