Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
IMG_1965b.jpg
Viipuri 1918-1944925 katseluaTaulussa lukee: Tässä talossa toimi vuodet 1917—1918 toiminut työväen, talonpojan, sotilaiden edustajian ensimäisen neuvosto.
Taulun sijainti selviää kuvasta IMG_1978, taulu vasemmanpuoleisen talon seinässä.
IMG_2125.JPG
Viipuri 1918-1944925 katseluaViipurin Taidemuseo.
Wikipedia kertoo:
"Museon ja taidekoulun rakennus valmistui vuonna 1930, ja sen on suunnitellut Uno Ullberg.
Valmistuttuaan rakennus toimi museona talvisodan alkamiseen saakka eli vuoteen 1939. Toisen maailmansodan aikana Viipurin Taiteenystävien kokoelmat evakuoitiin Viipurista muualle ja sijoitettiin myöhemmin valmistuneisiin Lahden taidemuseoon ja Hämeenlinnan taidemuseoon sekä Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrannassa."
Jatka lukemista Wikipediassa!
IMG_2241L.jpg
Viipuri 1918-1944925 katseluaLinnakatu 12. Asuin tuossa oikeanpuoleisen lautasantennin kohdassa olevassa huoneistossa, keskellä vanhaa historiallista Viipuria.
IMG_0601.JPG
925 katselua
Kokemaki.jpg
KOKEMÄKI925 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.

Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.

50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.

Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.

Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.

Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen

P1010432.JPG
Kirvun kirkon paikka924 katselua
P7260271.JPG
Ihantala924 katseluaSankarivainajien muistomerkki taaempana
IMG_0801.JPG
924 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
DSC03019.JPG
924 katselua
P3153441~0.JPG
Kuvassa ainakin Neuvosen veljekset Vilho ja Uuno924 katselua
IMG_1630.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001924 katseluaHarjuniemessä otettiin Marskin malja.
sortavala.jpg
923 katseluaTulitikkumerkki Sortavalasta.
Kuvassa Karjalan silta
2599 tiedostoa 217 sivulla 86