Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - User galleries
IMG_0847.JPG
742 katseluaLumivaaran hautausmaa.
http://www.lumivaara.fi/hautausmaa/lumhautmakart.htm
Leppaniemen_kansakoulu_1926.jpg
742 katseluaLeppäniemen kansakoulu 1926 ennen uutta pintalaudoitusta
oppilaat_1934.jpg
742 katseluaI ja II luokan oppilaat 1934
opettajana Hanna Tuunanen
äitini, Mirjam, kuvassa keskellä
2013-06-16-0170.jpg
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa742 katseluaKarjalainen tori.
P9170373.JPG
Muistomatka 70 v evakkoon lähdöstä.742 katseluaLiekö sukellusvene?
Ravansaari_B_8.jpeg
Oikealla laitinmainen tyttö Jenny Tvilling742 katselua
Kuhkaa.jpg
Pamola742 katseluaKotimäen paikalta otettu kuva
P7140148.JPG
741 katselua
2013-06-15-0133.jpg
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa741 katseluaPresidentti Sauli Niinistö ja vaimonsa Jenni Haukio saapuvat juhlaan.
P3153385~0.JPG
?741 katselua
IMG_1623.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001741 katseluaHarjuniemi
Rauma.jpg
RAUMA741 katseluaKarjalaisten kesäjuhlien piti olla Raumalla v. 2021, mutta uusi vuosi tuo uuden yrityksen. Päivämäärä on 17.-19.6.2022. Ainakin kuumana kesänä 1988 täällä juhlittiin myös.

Olen se omituinen porilainen, joka on aina viihtynyt Raumalla. Tämä länsirannikon persoonallisin kaupunki tuli taannoin kakkossijalle, kun suomalaisia pyydettiin arvottamaan paikkakuntia myönteisten mielikuvien pohjalta.

Rautakautisen germaaniasutuksen pohjalle syntyi aikojen saatossa eriskummallista murretta puhuvien, merihenkisten asukkaiden yhteisö, johon myös Karjalan evakot sopeutuivat paremmin kuin moneen muuhun paikkaan. Raumalla ei oikestaan koe olevansa Länsi-Suomessa, koska murteenkin sanotaan syntyneet lukuisten kielten sekametelisoppana. Ihmiset ovat välittömämpiä kuin lännessä yleensä, mihin on tietysti osaltaan vaikuttanut myös karjalaisuus.

Rauma ei näytä olleen siirtoväen sijoituskaaviossa, joten sinne hakeuduttiin omin päin, työmarkkinoiden vetämänä. Sotakorvaukset työllistivät; täällä rakennettiin mm. laivoja. Tiedossa on, että Viipurista ja Koivistolta tultiin; räisäläisiä saapui satamäärin. Tilastoista voi päätellä tulijoiden määräksi ainakin 1500, mutta maalaiskunta mukaanluettuna 2000 ei liene kaukana totuudesta. Tämän joukon jälkeläiset pyörittävät karjalaseuraa, joka näyttää edelleen olevan yksi aktiivimmista.

Hautausmaalle paljastettiin vanhan kotiseudun multiin kätkettyjä muistava kivi v. 1954.

Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
2599 tiedostoa 217 sivulla 92