Mummon, ukon ja minun kuvat luovutetusta Karjalasta

Vanhoja- ja uusia kuvia luovutetusta Karjalasta


Katsotuimmat - Seppo:n galleria
IMG_1620.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001758 katseluaHarjuniemi, Viipurin saaria
2013-06-16-0182.jpg
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa757 katseluaJuhlien yksi kohokohta on juhlakulkue.
2013-07-14-0291.jpg
757 katseluaEverstin auto matkalla kohti rintamaa.
IMG_1629.JPG
Sotahistoriaa Itä-Kannaksella 1-4.6.2001754 katseluaHarjuniemi. Evl. lt. Antti Juutilainen kertoo Harjunimen sotahistoriaa.
IMG_2223.JPG
Viipuri 1918-1944754 katseluaPohjoisvallin taloja.
Hackman ja kumpp. -liiketalo Viipurissa.
IMG_2169.jpg
Viipuri 1918-1944752 katseluaErään vanhan viipurilaisen minulle kerotomana Toivo Kuulaa ammuttiin kuvan talon portailla Vapunaattona 1918. Kuvan talo on Viipurin kaupungintalo. Toivo Kuula oli Seurahuoneella juhlimassa, kun ampuminen tapahtui. Seurahuone oli talon jatkona, taloa ei enään ole. Julkaistujen tekstien mukaan Kuulaa ammuttiin Seurahuoneen pihassa, eikä tässä kuvan talon rappusilla. Katso edellinen kuva IMG_2172 ja sen teksti.
Toivo Kuulan tyttärenpoika MM kertoo kuitenkin Ilta-Sanomat lehdessä 2018.03.31 seuraavasti. "Kuula pakeni Seurahuoneen pihalle, jossa häntä ammuttiin päähän." Eli tuon tarinan mukaan oletukseni voisi pitää paikkansa.
IMG_2233.JPG
Viipuri 1918-1944752 katseluaReblica Viipurinrinkeli, oletan.
20130616_163451_Q1.jpg
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa751 katseluaKarjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström puhuu pääjuhlassa sunnuntaina.
IMG_2149.JPG
Viipuri 1918-1944751 katseluaViipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla. Mikae Agricolan kerrotan haudatun kirkon lattian alle.
Wikipedia kertoo:
”Viipurin kaupunginkirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1430-luvulla.
Talvisodassa Viipuri joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Vanha tuomiokirkkokin sai osuman 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina ja paloi historiansa aikana 11. kerran. Kirkon mukana paloivat siellä siunausta odottaneiden yli sadan sodassa kaatuneen ruumiit. Kirkon kiviseinät jäivät pystyyn, mutta nykyisin niistäkin on jäljellä vain alaosa. Kirkko oli tarkoitus korjata, mutta suunnitelmat kariutuivat kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle. Se on sittemmin toiminut kaupunkilaisten kaatopaikkana.
Kirkon kellotapuli on edelleen pystyssä ja siitä on tullut linnan ohella yksi Viipurin symboleista.”
Lue lisää Wikipediasta!


IMG_1923.JPG
Viipuri 1918-1944749 katseluaSorvalin hautausmaa. Perustettu v. 1798.
Wikipedia kertoo:
”Hackmanin historia alkaa vuodesta 1790, jolloin saksalainen Johan Friedrich Hackman perusti Viipuriin kauppahuoneen, jonka nimeksi tuli sittemmin Hackman & Co.[2] Kauppahuone oli 1800-luvulla Savon ja Karjalan suurimpia sahateollisuus- ja puutavaraliikkeitä. Yhtiöllä oli sahat muun muassa Heinäveden Kermassa ja Palokissa, Sulkavan Lohikoskella, Äyräpään Pölläkkälässä ja Leppävirran Sorsakoskella.”
Vuonna 1876 Hackman perusti aterin- ja hienotaetehtaan Nurmeen Viipurin lähelle. Vuonna 1891 aloitti samanlaisia tuotteita valmistava tehdas Sorsakoskella. Vuonna 1924 Hackman alkoi valmistaa aterimia ruostumattomasta teräksestä ja 1920-luvun lopussa valmistusohjelmaan tulivat aterinsarjat. Teräskattiloiden valmistus alkoi vuonna 1950. Jatka lukemista Wikipediasta!
2013-06-16-0185.jpg
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa748 katseluaJuhlien yksi kohokohta on juhlakulkue.
IMG_2066.jpg
Viipuri 1918-1944748 katseluaNaistensairaala.
Viipurin naistensairaala valmistui Viipurin Patterinmäelle vuonna 1937.
Wikipedia kertoo:
”Tapahtumat kesäkuussa 1944
Viipurin taistelun aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset menettivät kaupungin vain muutamassa tunnissa. Naistensairaalan kellarikerrokseen oli tuolloin perustettu Viipuria puolustaneen 20. prikaatin IV pataljoonan joukkosidontapaikka. Samaan aikaan sairaalaan tuotiin myös Kannakselta vetäytyvien suomalaisjoukkojen kaatuneita. Viipurin taisteluun osallistuneen kapteeni Uuno Tarkin mukaan kävelemään pystyvät saatettiin pois, jonka jälkeen joukkosidontapaikalle jäi kahdeksan vaikeasti haavoittunutta sekä sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Varjola. Pataljoonan komentaja majuri Viljo Kirma oli määrännyt miehensä vetäytymään kaupungista Linnansiltaa pitkin, mutta Salonen ja Varjola päättivät jäädä haavoittuneiden luokse. Tämän jälkeen heidän kohtalostaan ei ole mitään varmaa tietoa.
Joidenkin lausuntojen mukaan kaikki joukkosidontapaikalla olleet olisi ammuttu ja heidän ruumiinsa haudattu jonnekin sairaalan pihamaalle yhdessä arkuissa olleiden noin 30 kaatuneen kanssa. Paikalla on tehty maatutkakartoituksia sekä kaivauksia, mutta mitään ei ole kuitenkaan löydetty.”
Jatka lukemista Wikipediassa!

1140 tiedostoa 95 sivulla 14