Karjalainen pääsiäinen

Lähde: Karjala tutuksi, Karjalan Liitto ry.

 

Paastonaika

Ortodokseille laskiainen merkitsee paaston alkamista. Karjalassa paasto alkoi sunnuntaista. Sitä edelsivät kolme valmistusviikkoa; viikkoa ennen on lihapyhälasku, jolloin liharuoka poistetaan ruokavaliosta ja laskiaissunnuntaina on maitopyhälasku, jolloin vastaavasti maito, voi ja munat poistetaan ruokavaliosta. Paasto jatkui seitsemän viikkoa. Se huipentui piinaviikkoon ja pitkäänperjantaihin.

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai oli Karjalassa nimeltään virposunnuntai. Ortodoksien Lasaruksen lauantain vigiliassa siunattiin pajunoksat, joita sai viedä kotiin ikonin taakse. Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä. Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset. Lapset lähtivät aamulla virpomaan kummia, sukulaisia ja naapureita.

Karjalaiselle virpomiselle on ominaista runsaat ja hauskat virpomisluvut. Muita olennaisia piirteitä ovat virpovitsan luovuttaminen virvotulle ja tämän maksama palkka. Palkka haettiin pääsiäislauantaina.

Pääsiäinen

Pääsiäinen on ortodokseille kirkkovuoden suurin juhla. Luterilaisillekin se on vakava juhla. Hiljainen viikko vietettiin ahtisaarnoja kuunnellen ja kiirastorstaina käytiin ehtoollisella. Pitkänäperjantaina käytiin vain kirkossa.

Kylässä käynti oli lapsillakin ehdottomasti kielletty. Pääsiäismämmi oli varsin nuori tulokas Karjalassa. Se yleistyi1920- ja 1930-luvulla. Kananmunia värjättiin sipulinkuorilla ja kreppipaperilla. Ortodoksit nauttivat pääsiäisenä paaston päättyessä pääsiäisleipää eli kulitsaa, pashaa ja babaa.

 

Noita-perinne on vanha Länsi-Suomalainen pakanallinen perinne joka liittyy pääsiäiseen. Virpominen on karjalainen perinne joka liittyy pääsiäisen aikaan eli Palmusunnuntaihin. Toisen maailmansodan jälkeen tynkä-Suomeen sijoitetun karjalaisväestön mukana tullut virpomisperinne sekoittui läntisen trulliperinteen kanssa. Sen seurauksena syntyi nykyinen lasten harjoittama tapa kulkea ovelta ovelle virpomassa pääsiäislauantaina noidiksi pukeutuneena.

 

Virpolukuja

Lähde: Johannekselainen 2004, Maire Uotilan muistelmia

Virpoluvuissa esiintyy onnentoivotuksia, palkanpyytelyjä ja leikillisiä jopa pelottaviakin uhkailuja. Jos sanat "Luppaan, luppaan, luppaan!" viipyivät, virpoja alkoi leikillisesti uhkailla huonolla onnella ja muilla vastoinkäymisillä. Esim. "Jos et luppaa murinaa, ni haukka syöp siu kannais!"

Toisinaan uhkaus saattoi olla hyvinkin pelottava, tunteisiin vetoava, palkitseva tai tuhoava kuten seuraava: "Jos olet hyvä emäntä, nuku villavuotehella. Jos olet paha emäntä, nuku kivirauniossa!"

Lukuja käytettiin muihinkin onnentoivotuksiin. Kun niitto pellolla saatiin loppuun, huudettiin pellonpäästä talonväelle: Hoi hoi, pelto loppu! Isännäl iso maha, emännäl paksu perä, talol paljo tavaraa!

 

 

Palkanpyytely

Voilusikka lehmästäis, muna kanastais,

pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais!

Luppaatkos munan, luppaatkos munan, luppaatkos

munan!

 

 

Onnentoivotus

Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuuveks!

Kui monta urpaa nii monta uuhta,

kui monta varpaa nii monta vasikkaa,

kui monta oksaa nii monta orhii,

kui monta lehtee nii monta lehmää,

kui monta latvaa nii monta lammasta.

 

 

Uhkailu

Jos et luppaa munnaa, ni haukka syöp siu kannais!

Virvottavan lupaus:

Luppaan, luppaan, luppaan!

 

 

Terveys

Virvon varvon vitsasella

tuoreeks terveeks,

tulevaks vuuveks!

Isännälle ikää pitkää,

emännälle perää leveää!

 

Muita virpolukuja

 

Virvon varvon vitsasella

rikkaaks, rakkaaks,

ison talon isännäks.

Viikoksi velkaa,

vuuveksi vappaata,

sinulle vitsa, minulle palkka,

annotko munan vai markan!

kilteiksi pienet piimäsuut!

 

 

Mie se virvon viisahasti

taputtelen taitavasti

rikkahaksi rakkahaksi,

ison talon isännäksi,

viien piian pitäjäksi,

neljän lehmän kaitsijaksi!

Isännälle ihravatsa.

emännälle perä leveä,

veikolle hyvä hevonen,

tyttärelle punaiset posket!

Virvon varvon vitsa on uusi

kaunis kuin kukkiva tuomi,

eläjän onnea toivotan sulle

nöyrästi vaadin palkkaa

mulle!

 

 

Virvon varvon vitsasilla

tuorehilla tervehillä,

vanhat virvon viisahiksi,

nuoret y Ien notkehiksi,

iloisiksi kaikki muut,

kilteiksi pienet piimäsuut!

 

 

Tulin sua virpomahan

pitkän matkan päästä,

mulle sitten pääsiäiseks

pieni palkka säästä.

Jospa annat palkakseni

vaikka karamellin tai

vaikka rahamassistasi

pienen pienen pennin

Mutta jollet anna mulle

edes pientä palkkaa, niin

sulle juhlan jälkeen

huono onni alkaa!

 

 

Virvon varvon vitsasella,

kostan pajunoksasella,

rikkaaks rakkaaks ison talon

isännäks, kolmen piian

pitäjäks. Viikoks velkaa,

vuuveks vappaata, annat sie

munan vai markan.

 

 

Virpoi varpoi vitsoil selkää,

tuoreeks terveeks, tulevaks

vuuveks.

Liippaat sie, liippaat sie viiko

päähä velkaa?

Virpoi varpoi tuoreeks

terveeks, muna kanastais,

kaakku taikinastais,

voilusikka lehmästäis,

viinapullo pannustais.

Luppaat sie munan, luppaat

sie munan, luppaat sie

munan!

 

 

Uusi vitsa virvoittaa

vanhan kuoren pois päältä kirvoittaa,

En mä paljon palkkaa vaadi,

enkä velkakirjaa laadi,

Kun mä kauniin vitsan kannan.

palkakseni mitä annat!

 

 

Virvon viipotan, varvon vaapotan.

survon suklaamunan,

silkistä sametista korpusta kanelista,

ka anna munanen,

ettei kissa nauvu ovellas,

ettei koira hauku unias,

että saisit rauhassa nukkua,

onnea, onnea, onnea!

 

 

Virvon varvon vitsasella

kosken pajun oksasella,

Jumala sinua siunatkoon!

 

 

Mie se virvon viina iest,

muna iest muksuttelen,

raha iest rapsuttelen!

 

 

Virvon varvon vitsasella,

kosken kevätpajusella,

terveyttä toivottelen,

siunausta siivittelen,

onnea oksalla tällä.

 

Paluu karjalainen perinne-valikkoon