Kirvu

Kirvu

Kirvu oli teollistunut maanviljelyspitäjä Vuoksen itäpuolella syvine laaksoineen, vuolaine jokineen ja siintävine järvineen. Helisevän ja Kuunjoen vesistöt halkaisivat pitäjää nykyisen valtakunnan rajan yli pohjoisesta etelään.

Asukkaita oli ennen sotia lähes 9000. Kyliä oli 46 ja kansakouluja 18 sekä Sairalan Evankelinen kansanopisto.

Pitäjän kokonaispinta-ala oli 650 km2, josta vesistöjen osuus 44 km2. Viljelypinta-ala oli 9300 hehtaaria.

Kirvu oli kuulu huopatehtaistaan. Suurimman osan valtakunnan huopatavaroista tuottivat Kirvun huopatehdas, Puumalan huopatehdas Inkilässä, Verran huopatehdas Tietävälässä ja lukuisia pienempiä verstaita. Vientisahat sekä vehnämyllyt Inkilässä, Sairalassa ja Tietävälässä edustivat teollisuutta, samoin muutama nahka- ja tiilitehdas.

Vuosisadan alussa perustettu 300 hoitopaikkainen Kirvun Luonnonparantola tunnettiin maan rajojen ulkopuolellakin. Se antoi saksalaisen kuhneopin mukaista "Kirvu-hoitoa", parantaen sellaisista sairauksista, missä lääkärit eivät onnistuneet. "Heinii ettee ja pylly vettee".

Voimistelu- ja urheiluseura "Kirvun Vilkas" sai useita Suomen mestaruuksia joukkuevoimistelussa. Samoin Kirvun v.1881 perustetulla lauluseuralla oli valtakunnallisia voittoja. Seura toimii ja laulaa edelleen kirvulaisten juhlissa. Viipurin läänin ensimmäinen maamiesseura perustettiin Kirvuun v.1875.

 

Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997

Vaakuna, Kirvun kukko, Tuuliviiri 1600-luvun kirkosta. Nykisin Kirvun symboli. Kirvu-Seura ry.

 

 

Kirvun kartta

Kirvu kuvina

Kartta kirvulaisten sijoittumisesta

Luovutetun Karjalan kartta

Vaakunan selitys

 
   

Paluu pitäjävalikkoon