Korpiselkä

Korpiselän pitäjä on Raja-Karjalan pohjoista osaa, missä laajat suot ja niistä nousevat metsäiset vaarat ja harjusärkät painavat maisemaan oman leimansa. Vaihtelevinta on pitäjän länsiosissa Korpijärven ympärillä. Sihvosenmäeltä on laajat näkymät naapuripitäjiin kauas Soanlahteen, Värtsilään, Tuupovaaraan ja Ilomantsiin. Kauempana saattoi vielä häämöttää Suistamo ja Suojärvi.

Tolvajärvi on Korpiselän pitäjän kuuluisin luonnonnähtävyys ja ihailun kohde. Se on suurenlainen järvi, joka laskee vetensä Koitajokeen. Maantie kulkee Tolvajärven, oikeammin järvien yli kapeita hiekkaharjanteisia niemekkeitä ja saaria myöten. Nämä harjut ovat verrattain korkeita, jyrkkäreunaisia, havupuitten peittämiä. Ne muistuttavat Punkaharjua, mutta sulkevat sisäänsä suuren luonnon rauhan ja alkuperäisyyden viehätyksen ja perspektiivin laajuuden.

 

Vanhan kreikanuskoisen asujamiston pohjalta Korpiselästä tulee vuonna 1777 Suojärvestä eronnut kreikkalaiskatolinen seurakunta. Siellä oli ollut oma pyhäkkö, tsasouna piispa Nikolaoksen muistolle pyhitetty ainakin 1600-luvulla, todennäköisesti jo aikaisemmin.

 

1800-luvun alkupuolella Korpiselillä oli 20 kyläkuntaa, joissa noin 80 savua ja v.1873 oli asutus lisääntynyt 118 savuun. Vuonna 1897 vihittiin uusi kirkko ja kuutta vuotta myöhemmin purettiin vanha kirkko ja siirrettiin Ägläjärven kyläkunnan kalmistoalueelle. Lisäksi Korpiselällä oli useita tsasouneja, kuten Tolvajärvellä, Kokkarissa, Tsokissa, Tsiipakassa ja Ägläjärvellä.

 

Luterilaisten hallintoa ja sielunhoitoa varten perustettiin v.1851 saarnaajan virka. Hänen piti huolehtia luterilaisista Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon pitäjien alueella. Soanlahden luterilaisen seurakunnan perustamisen yhteydessä syntyi Korpiselän rukoushuonekunta vuonna 1885. Rukoushuone rakennettiin v.1890 ja se sai oman pappinsa v.1907. Itsenäisen seurakunnan perustamisen hankkeet olivat vireillä jo 1910- luvulta, mutta eivät ehtineet toteutua. Samoin kävi oman kirkon rakentamiselle vaikka piirustuksetkin saatiin valmiiksi ja eduskunta oli myöntänyt Juhani Leppälän aloitteesta vuonna 1939 avustusta 50000 silloista markkaa.

 

Korpiselän luonnonolosuhteet eivät tarjonneet parhaita edellytyksiä maatalouden harjoittamiselle. Maanomistus suhteet eivät myöskään olleet edulliset maatalouden kehitykselle, sillä kylissä oli 1920-luvun alussa monia yhtiöiden lampuoteja ja koko Ägläjärven kylän talonpojat olivat valtion lampuoteja. Nämä saivat perintökirjat tiloihinsa vasta v.1922. Itä-Karjalan Maanviljelysseura ja Maataloudellinen Rajaseututoiminta koettivat lähinnä parin itsenäisyyden vuosikymmenenä tehdä työtä KorpiseIän maatalouden ohjaamiseksi näissä epäedullisissa olosuhteissa parempia aikoja kohti.

 

Tilojen saaminen tilattomille oli yksi tärkeimmistä tavoitteista. Siinä onnistuttiin tekemään uusia tiloja 137 vajaan kahden vuosikymmenen aikana. Peltoala oli v.1920 vielä 810 ha, mutta kohosi vuoteen 1939 mennessä 1350 hehtaariin. Vuoden 1929 maataloustiedustelun mukaan Korpiselällä oli 448 viljelmää, joista alle 10 hehtaarin viljelmiä 443 ja keskimääräinen peltoala vaatimattomasti 2,4 ha. Kääpiötilavaltaisuutta korostaa vielä se, että pitäjässä ei ollut yhtään yli 25 peltohehtaarin viljelmää.

 

Korpiselän kuntakokousten pöytäkirjat ovat tallella vuodesta 1877 lähtien. Niissä kerrotaan milloin Ilomantsin rautatien mahdollisesta rakentamisesta, milloin petoeläinten tapporahojen maksuista ja koulujen perustamisesta. Ensimmäinen koulu saatiin kirkonkylään vuonna 1887 ja toinen Ägläjärvelle v.1898.

 

Korpiselän kyliä

 

Haukivaara Hoilola Hominvaara Karali Keskijärvi Kilpijärvi Kitilänselkä Kokkari Korpiselkä Kruununpuisto Lehmivaara Mannervaara Meriinaho Ruhonvaara Saarivaara Saaroinen Tolvajärvi Tshiipakka Tshikki Tshokka Vieksinki Ägläjärvi

 

Korpiselän pinta-ala ilman vesiä vuonna 1936 1366 km2

 

Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitty väestö:

 

Vuonna 1900, 2213 henkilöä

Vuonna 1920, 3481 henkilöä

Vuonna 1939, 3584 henkilöä

 

Korpiselkä on tullut tunnetuksi runonlaulajistaan ja metsästäjistään erityisesti Vornasistaan ja eräistä Shemeikoistaan. Neljäkymmentäkaksi talvea perättäin hiihti Ignoi Vornanen kautta puolen Suomennientä, satoja peninkulmia talvea kohti. Hänen suurriistaluettelonsa käsitti noin 70 karhua, 400 ilvestä, susia muutamia kymmeniä, peuroja ja hirviä laskemattoman määrän.

 

Korpiselkään liittyy myös osittain patriarkaalisen sankarihahmon runonlaulaja Pedri Shemeikan elämä Kokkarin Mysysvaarassa. Hengenviljelyn alalta on erityisesti vielä mainittava korpiselkäläinen taidehistorioitsija, suuri kareliaani, akateemikko Onni Okkonen.

 

Sotien alueluovutusten seurauksena Korpiselkä menetti alueestaan 1267 km2 eli 92,8 %. Luovutetun:alueen väestöstä, 2553 henkeä, oli ortodokseja 2270 henkeä eli 89 %. Jäljelle jääneet kylät olivat pitäjän länsiosasta: Hoilola, Mannervaara, Ruhonvaara, Saarivaara ja Saaroinen, joista kolmesta viimemainitusta jäi osa rajan taakse. Korpiselän jäljelle jääneen osan eli tynkä-KorpiseIän kohtaloksi tuli lakkauttaminen ja liittäminen vuonna 1946 Tuupovaaran naapuripitajään

 

 

Lähde: Karjala 3/ Arvi A Karisto Oy/ 1982

Viiri: Korpiselkä-seura 2007

 

 

 

Korpiselän kartta

Korpiselkä kuvina

Kartta korpiselkäläisten sijoittumisesta

Luovutetun Karjalan kartta

Vaakunan selitys

 

 

 

Paluu pitäjävalikkoon