SALMI

Salmin sijainti
Kunta Suomen kaakkoisrajalla Laatokan rannalla Uuksujoen, Tulemajoen ja Miinalanjoen ympärillä sekä Mantsin- ja Lunkulansaarilla.
 
Salmin perustiedot
Pinta- ala oli 1423 km2, 14500 asukasta (1934). Peltoa 6000 ha, kasvitarhaa 14 ha, niittyä 1600 ha, kaskea 145 ha (1935). Hyrsylän mutkan alue kuului Salmin pitäjään satoja vuosia, mutta liitettiin Suojärveen 01.01.1931. Syynä oli kulkuyhteyksien huonous Salmin keskustaan.
Pitäjässä oli 29 kylää, joista pääkylät olivat Kirkkojoki, Tulema ja Miinala. Kirkolle oli matkaa Uuksun pysäkillä 26 km. Salmista oli linja-auto- ja kesällä laivayhteys Sortavalaan.
 
Koulut
Vuonna 1880 aloitti toimintansa ns. Pappilan koulu, jonka opetus vastasi lähinnä kiertokoulua. Vain varakkaimpien perheiden lapset saivat siinä opetusta. V. 1885 perustettiin Tulemalle yksityisten kannattama alkeiskoulu. Myöhemmin kansakoulut siirtyivät kunnan omistukseen. Koulupiirejä oli 23 (1939), yläkansakouluja 23 (supistettuja 4), 5-luokkainen valtion keskikoulu (perustettu 1917) ja kiertävä kotitalouskoulu.
 
Elinkenoelämä
Salmissa oli kunnanlääkäri, kunnansairaala, kulkutautisairaala, apteekki, ja Kansallis-Osake-Pankin konttori. Teollisuuslaitoksia: Pitkäranta Oy:n sähkölaitoksia oli neljä, Paloniemen saha, Salmin Puu- ja Myllyosakeyhtiö, 2 meijeriä. Oy. Hosainoffin saha (perustettu 1872) ja muut samaan ryhmään kuuluneet teollisuuslaitokset lopettivat toimintansa 1930. Rautatie Salmiin rakennettiin v. 1942.
Vuonna 1919 perustettiin Salmin rajavartiosto (esikunta Pitkärannassa). 1/SR:n toimialueella oli Salmin pitäjä, pääsijoituspaikkana Manssila (ent. venäläistämiskoulu), uusi sijoituspaikka valmistui v. 1939 Kasakkalahteen juuri ennen sodan alkamista. 1/SR: n vartiot olivat Grosnoissa, Rajaselässä, Murrossa, Kanabrojärvellä ja Kaunoselässä sekä Tulemassa puhelinvartio.4/SR:n vartiot olivat Käsnäselässä ja Hiisjärvellä (esikunta Impilahden Uomaan kylässä).
Mantsinsaaren Pöllän kylässä oli Merivartioasema.
 
Kirkko
Salmi kuului Salmin evankelisluterilaiseen rajamaaseurakuntaan, Viipurin hilppakuntaan, Sortavalan rovastikuntaan (per. 1639), muodostettiin 1885 Impilahden rukoushuonekunnaksi, itsenäistyi 1922. Kirkko puusta (1877), korjattiin ja varustettiin tornilla 1909. Alttaritaulu Jeesus ristiIlä, I. Launiksen maalaama. Luterilaisen seurakunnan jäsenet (1936 1506 henkeä) asuivat hajallaan.
Salmin kreikkalaiskatolinen seurakunta (8300 henkeä v.1936) käsitti Salmin kunnan paitsi Mantsinsaarta, Lunkulansaaren länsiosaa ja Uuksalonpäätä (Mantsinsaaren kreikk.kat. seurakunta) sekä Ala- ja Ylä-Uuksua (Pitkärannan kreikk.kat. seurakunta). Salmi kuului Karjalan hiippakunnan kolmanteen valvontapiiriin. Salmin pogosta mainitaan 1500. Pyhälle Nikolaokselle nimetty tiilirakenteinen kirkko oli ruhtinatar Anna Orlov- Tsesmenskin rakennuttama 1815-24 ja uusittu 1935. Kappelikirkot olivat Manssilassa (1906) ja Orusjärvellä (1910). Rukoushuoneita (tsasounia) oli 18.

 

Historiallisia muistoja
Lukuisia uhrikalmistoja, Stolbovan rauhan (1617) rajakivi, ns. Variskivi ManssiIän rannalla Laatokassa ja toinen rajakivi Manssilan maantiellä.
V. 1639 perustetun ja 1700 hävitetyn Salmin evankelisluterilaisen kirkon ja hautausmaan paikka Miinalassa.
Tuleman kylässä lahjoitusmaakartanon päärakennus.
 
Kaupunkioikeudet
Oman lukunsa Salmin historiassa muodostavat 1600-luvun kaupunkihankkeet. Ruotsin kuningas Kustaa I lAadof antoi v. 1632 käskyn perustaa kaupunkeja Karjalaan ja Inkerinmaalle. Käskynhaltija Henrik Spåre määräsi perustettavaksi kaupungit Sortavalaan ja Salmiin. Salmiin laadittiin asemakaava ja rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi.
Kumpikaan kaupunki hanke ei silloin käynnistynyt.

V. 1643 perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala. Sortavalaan ilmoittautui heti 56 porvariksi pyrkivää ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei saatu vapaaehtoisia porvareita Blankenhagenin tarmokkaista yrityksistä huolimatta ja kaupunkihanke raukesi lopullisesti v. 1656 - 61 ruptuurisotaan.

   

Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997

Vaakuna: Karjalan Liitto ry., 2004

 
   

Salmin kartta

Salmi kuvina

Kartta salmilaisten sijoittumisesta

Luovutetun Karjalan kartta

Vaakunan selitys

 
   

Paluu pitäjävalikkoon