Sortavalan ja Sortavalan mlk:n historia

Pysyvää asutusta

Pysyvää asutusta Laatokan Karjalassa on ollut 5000 vuotta, mistä ovat todisteena runsaat kivikautiset löydöt pitkin rannikkoa Vuoksen Taipaleesta Sortavalaan. Viikinki- ja ristiretkikaudella, 800... 1200-luvullia Laatokan Karjalassa syntyi ensimmäinen korkeakulttuuri. Suomalaiset uudisasukkaat muodostivat Käkisalmen - Kurkijoen -Sortavalan alueille voimakkaita yhdyskuntia, jotka metsästäjät kävivät turkiskauppaa pohjoisen vesireittejä pitkin.

 

Muinaislinnat

Rautakirves teki mahdolliseksi kaskiviljelyn ja sen myötä noin tuhat sitten syntyi paikannimi Sortavala tarkoittamaan jatkuvassa kaskivuoroviljelyssä olevaa aluetta, sortavien eli kaskea kaatavien maata. Sortavala käsitti aluksi sen puoliympyrän muotoisen saaristo- ja rannikko alueen, jonka keskipiste on Honkasalon Vahtimäellä ja säde 15 km. Alueen 15 linnamäkeä ovat suurin muinaislinna tihentymä pohjoismaissa ja osoittavat olojen rauhattomuutta.

 

Sortavalan kaupungin perustaminen

Kaupunki perustettiin 1643 (ei 1632 kuten useissa kirjoissa on mainittu) ja peri vanhan pogostan (veronkantopiirin) nimen. Itä-Suomeen ja Vienaan suuntautuvan kaupan turvin se kehittyi nopeasti, vaikka pieniä sotia ja rosvoukkojen aiheuttamia kahakoita oli jatkuvasti.

 

1700-luvun alussa kehitys katkesi ja muuttui sadan vuoden taantumaksi, kun Pietari I valloitti Karjalan Venäjälle ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkiaan Pietaria Nevajoen suulle. 1700-luku oli ryöstön asteelle kehittyneen ankaran verotuksen aikaa. Tsaarille oli samantekevää kuolivatko alamaiset nälkään vai voudin ruoskaan, kun vain Pietarin palatseista ja kirkoista tuli komeita.

 

Syrjäseutujen asukkaat eivät saaneet maksamiansa verojen vastineeksi yhtään mitään. Teitä ei rakennettu, minkäänlaista kansanopetusta ei järjestetty ja oikeuslaitos oli veroa kantavien voutien mielivallan varassa.

 

Kaupunkioikeuksien menetys

Vuonna 1721 kaupunkioikeutensa menettänyt Sortavala nimettiin uudelleen kaupungiksi v.1783, mutta ratkaiseva käänne parempaan päin alkoi vasta 1812, kun Viipurin lääni siirrettiin Pietarin hallinnollisesta alaisuudesta muun Suomen yhteyteen. Sortavalan kaupunki rakennettiin kokonaan uudelleen vv.1812 ... 38. Vaatimattomasta hirsimökkikylästä kehittyi laudoitettu ja maalattu kaupunki, jonka rakennusten koko oli kaksinkertainen verrattuna entiseen.

 

Sortavalan seminaarin synty

Sortavalan viimeinen 80 vuotta kestänyt nousukausi käynnistyi henkisellä alalla. 1864 aloitti toimintansa yksityinen Herman ja Elisabet Hallonbladin perustama Kymölän kansakoulu, joka muuttui seminaariksi 1880. Kansakoulunopettajat loivat merkittävän osan siitä suomalaisesta hengestä, jonka turvin maa itsenäistyi ja myös säilytti itsenäisyytensä.

 

Taloudellisen nousun merkkipaaluna oli v. 1894 valmistunut Karjalan rata Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun. Rata korvasi tuhat vuotta jatkuneen vesiliikenteen monin verroin tehokkaammalla kuljetuskapasiteetilla ja käynnisti teollistumisen. Helylään perustettiin 1881 koulukalustetehdas. Kaupungin itäpuoliselle kilometrin pituiselle rannikkokaistalle nousi sahoja ja telakka sekä 1930-luvulla vaneritehdas.

 

Esikaupunkien kohoaminen

1900-luvun alussa kohosivat esikaupungit Vakkosalmi, Genetz, Mansikkamäki, Nousiaisenmäki ja Puikkola parissa vuosikymmenessä kaupungin rajojen ulkopuolelle. Asukkaita niissä oli lopulta yhteensä yli 4500 eli lähes saman verran kuin kaupungissa.

 

Vuosisadan alun kasvu ei koskenut yksinomaan kaupunkia. Tuhannen vuoden ajan asutusta oli ollut vain rannikoilla ja saaristossa. Sisämaa oli jaettu käyttöpuuta tuottaviksi salopalstoiksi rannikkokylien kesken. Väestön lisääntyessä Laatokan rantaan tottuneet eivät suostuneet muuttamaan salopalstoille vaan myivät niitä muualta Suomesta tulleille. Näin parissa vuosikymmenessä asutettiin kaikki vielä löytyneet viljelykelpoiset alueet Sortavalan pitäjässä.

 

1920-luvun kiihkeää rakennuskautta ja kaupungistumista seurasi 30-luvun lama joka kääntyi nousuun 1937... 1939. Silloin valmistuivat kaupungin rnaamerkeiksi As Ov Riutta, Seurahuone, Itä-Karjalan liiketalo ja Hospiz.

 

Sortavalan mlk: n tilastotiedot:

MLK:n pinta-ala ilman vesiä oli 643 km , pituus koillisesta lounaaseen 35 km ja leveys luoteesta kaakkoon 25 km. Asukasmäärä n. 20.000, Kyliä 66. Kirkko oli kaupungissa ja yhteinen kaupungin kanssa.

 

Sortavalan tilastotiedot:

Asukkaita Sortavalassa oli 1939 varsinaisessa kaupungissa asui 4253 asukasta ja esikaupungeissa asui 4467 asukasta, yhteensä 8720 asukasta.

Sortavalan historian tiivistelmä

Vuosi

0800-1300

Rautakautinen korkeakulttuuri

1300-1500

Nogorodin alaisena pogostana

1500-1660

Jatkuva sotatila

1617

Stoibovan rauha, Karjala Ruotsille

1643

Sortavalan kaupunki perustetaan

1697

Sortavalassa 100 taloa ja 600 asukasta

1705

Venäläiset hävittävät Sortavalan

1721

Uudenkaupungin rauha, kaupunkioikeudet pois

1743

Suomalaiset polttavat Sortavalan

1783

Sortavala uudelleen kaupungiksi

1812

Karjala liitetään autonomiseen Suomeen

1812-1835

Sortavala rakennetaan kokonaan uudelleen

1838

Kaupunkialue laajenee

1880

Sortavalaan seminaari

1893

Rautatie Sortavalaan. Nopea kasvu aikaa

1895-1925

Esikaupunkitaajamat

1917-1930

Itsenäistyminen. Teollistuminen

1930-37

Lamakausi

1939-45

Toinen maailmansota

   

Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997

Vaakuna: Karjalan liitto ry. 2004

 

 

 

Sortavalan kartta

Sortavala kuvina

Sortavalan mlk: n kartta

Sortavalan mlk. kuvina

Kartta sortavalaisten sijoittumisesta

Luovutetun Karjalan kartta

Vaakunan selitys

 

 

 

Paluu pitäjävalikkoon