Vuoksenranta

Vuoksenranta kuului Antreaan vuodesta 1721 ja erotettiin siitä 1.1.1924 itsenäiseksi kunnaksi.

 

Ero oli esillä usein tämän vuosisadan alkupuolella. Ongelmana olivat kiistat mm. kirkonpaikasta. Eteläpuolen asukkaat olisivat rakentaneet kirkon Kaskiselkään sekä liittyneet Vuokselaan tai Muolaaseen. Suurimman kylän, Korpilahden asukkaat taas olisivat tahtoneet kirkonkylän eteläosaan, Kankaalaan. Tätä läntiset, sintolaiset vastustivat, koska totesivat jäävänsä Pienen Vuoksen taakse. Kankaala kuitenkin tuli ratkaisuksi. Tämä oli hyvä valinta. Paikka oli keskellä pitäjän aluetta. Sintolaan rakennettiin tyydyttävä maantieyhteys, kuten myös kaikkiin pitäjän osiin. Kokouksia oli pidetty jatkuvasti. Eräs niistä oli Kaskiselässä, puheenjohtajana opettaja Kustaa Polviander. Hän esitti nuoren pitäjän nimeksi Vuoksenrantaa, joka hyväksyttiin. Muutosvaiheessa kiista oli kuitenkin niin katkera, että nuori seurakunta hajosi. Eteläosaan syntyi metodistiseurakunta kirkkoineen.

 

Asukkaiden elinkeinot olivat maanviljelys ja karjanhoito. Näille oli ratkaisevan myönteinen Vuoksen lasku v.1857, jolloin tuli hedelmällistä viljelysmaata lisää tuhansia hehtaareja. Lisäkuivatuksia suoritettiin 1930-luvun pulavuosina. Myös metsätaloutta oli ja kalastus oli yleinen elinkeino.

 

Talvisodan aikana asukkaat evakuoitiin Kurikkaan ja Töysään Etelä-Pohjanmaalle. Jatkosota hajotti ihmisiä enemmän. Sijoituskuntina ovat Itä-Hämeessä Asikkala, Hartola, Joutsa ja Pertunmaa sekä Luhanka. Lisäksi 20 perhekuntaa osti yhteisesti Somerolta Kaurakedon kartanon ja sijoittuivat sinne.

   

Lähteet: Martti I Jaatinen: Karjalan kartat/ Karjalan Liitto ry./ 1997

Vaakuna: Karjalan liitto ry. 2004

 
   

Vuoksenrannan kartta

Vuoksenranta kuvina

Kartta vuoksenrantalaisten sijoittumisesta

Luovutetun Karjalan kartta

Vaakunan selitys

 
   

Paluu pitäjävalikkoon